Sukupolvenvaihdoksia tarvitaan lisää

Koronan ja Ukrainan sodan seurauksena huoli omavaraisuudesta ja ruokaturvasta ovat nousseet vahvasti esiin. Kotimaisen ruuantuotannon tulevaisuudesta on monta syytä olla huolissaan.

Maatilojen kannattavuus on romahtanut, eikä uusia tuottajia löydy tarpeeksi. Maatilojen sukupolvenvaihdosten määrä on muutamassa vuodessa vähentynyt puoleen. Tänä vuonna tuettuja sukupolvenvaihdosten määrä uhkaa jäädä alle 200. Koska pienemmillä tiloilla ei aina ylletä tuen edellyttämälle tulotasolle, ei sukupolvenvaihdosten todellista määrää ole tiedossa.

Ruokaviraston tilastossa näkyvät vain sellaiset tilanpidon jatkajat, jotka ovat saaneet nuoren viljelijän aloitustukea. Ruokaviraston erityisasiantuntijan Aulis Kuuselan mukaan tuen edut ovat kuitenkin sellaiset, että jokainen, jolla on siihen mahdollisuus, varmasti tukea hakee.

Kuuselaa tilanne pelottaa. Hän pelkää, että ruuantuotanto vähenee liikaa ja omavaraisuus vaarantuu. Tilojen määrän ennakoidaan vähenevän edelleen, mutta jos muutaman vuoden päästä tiloja on 35 000, pitäisi sukupolvenvaihdoksia Kuuselan mukaan tehdä 800–900 vuodessa. Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen lomitus- ja työkykypalveluiden johtaja Päivi Wallin muistuttaa, että kysymys on ruuantuotannosta ja huoltovarmuudesta. Ne ovat isoja kysymyksiä koko yhteiskunnan kannalta.

Myös muissa yrityksissä sukupolvenvaihdosten tahti on liian hidas. Suomen Yrittäjien (SY) projektipäällikön Mika Haaviston mukaan tavoitteena on, että runsaassa tuhannessa yrityksessä tehtäisiin vuosittain sukupolvenvaihdos kymmenen vuoden ajan. Hänen mukaansa näyttää kuitenkin, että omistajavaihdokset jäävät selvästi tavoitetta pienemmäksi. (MT 4.9.)

Maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikön Jaana Husu-Kallion mukaan maailmantilanteen epävarmuus askarruttaa nyt kaikkia. Hän uskoo, että maatilojen sukupolvenvaihdosten alhaisessa määrässä on kyse tilapäisestä notkahduksesta. Toivottavasti Husu-Kallio on oikeassa, sillä sukupolvenvaihdoksia tarvitaan kaikessa yritystoiminnassa nykyistä enemmän.