• Joulupukki kantaa maanviljelijävaarinsa sinettisormusta ja jakoi lapsena Maaseudun Tulevaisuutta

    Timo Alarik Pakkasen parta viettää pian 60-vuotissyntymäpäiviään.
    Timo Alarik Pakkanen on ollut joulupukki yli 60 vuotta. Keikoilla käytössä on lisäparta, joka sekoittuu täydellisesti hänen omaan partaansa.
    Timo Alarik Pakkanen on ollut joulupukki yli 60 vuotta. Keikoilla käytössä on lisäparta, joka sekoittuu täydellisesti hänen omaan partaansa. Kuva: Jarno Mela
    Lukemisto|Historia ja perinne
    22.12.202417:30
    Laura Kuivalahti

    Helsinkiläisen kerrostalon aulassa istuu itse joulupukki! Jouluun on enää muutama päivä aikaa, mutta vanhalla valkoparralla ei tunnu olevan kiire, vaikka edessä ovat vuoden kiireisimmät ajat.

    Naapurit tervehtivät punanuttuun pukeutunutta Timo Alarik Pakkasta, osa jää jutulle. He ovat tainneet tottua spontaaneihin kohtaamisiin joulupukin kanssa.

    Pakkanen on juuri palannut kahden viikon työmatkalta Japanista. Koneen oli tarkoitus laskeutua puoli kuudelta aamulla, mutta se olikin vähän etuajassa.

    Aamupäivällä hän suki partansa ja lähti ilahduttamaan lapsia helsinkiläiseen kahvilaan. Iltapäivällä joulupukkia odotetaan vielä toisissa kekkereissä.

    Aikaeroväsymys painaisi ketä tahansa, puhumattakaan 80-vuotiaista, mutta Pakkasta ei kova tahti tunnu hidastavan.

    ”Ei tämä tunnu työltä, vaan on osa elämääni. Minun suurin päämääräni elämässä on tehdä ihmisille hyvää.”

    Lapsuutensa jouluja Pakkanen muistelee lämmöllä. Hänen äitinsä Kaija Pakkanen oli lastenkirjailija.

    ”Olen elänyt koko lapsuuteni satumaailmassa. Mikä olisi otollisempi kasvualusta joulupukille.”

    Pakkasen isä oli hyvässä virassa Metsäliitossa, ja kotona luettiin ahkerasti Maaseudun Tulevaisuutta. Vuoden 1956 yleislakon aikaan Pakkanen muistaa jakaneensa isänsä käskystä kopiokoneella painettuja sanomalehtiä, jotta uutiset saatiin tilaajille perille.

    Timo Alarik Pakkanen

    Timo Alarik Pakkanen syntyi vuonna 1944. Keskimmäinen nimi kulkee suvussa.

    Teki ensimmäisen joulupukkikeikkansa vuonna 1961.

    Vieraillut joulupukkina muun muassa Japanissa, Thaimaassa, Kyproksella, Espanjassa ja Saksassa.

    Oli Finnairin joulupukkina Japanissa vuosina 2000–2014. Yhteistyö Finnairin ja Joulupukkisäätiön kanssa loppui, kun hän kertoi olutharrastajien lehdessä juovansa vapaa-ajallaan olutta.

    Opiskeli Tampereella nuoriso-ohjaajaksi. Työskenteli myös mainos- ja media-alalla, muun muassa Koneviestissä.

    Hänen äitinsä Kaija Pakkanen oli lastenkirjailija. Myös hänen sisaruksensa Outi ja Jukka Pakkanen ovat kirjailijoita. Isä Mauno Pakkanen oli metsänhoitaja.

    Joulupukiksi Pakkanen päätyi alun perin sattumalta – tai ehkä se oli sittenkin kohtalo.

    Pakkasen perhe oli muuttanut Helsingistä Espooseen keväällä 1961. Lukiolaispoika tutustui taloyhtiön aikuisiin talkoissa, ja joulun alla häntä pyydettiin joulupukiksi pariin perheeseen.

    Seuraavana jouluna Pakkanen laittoi mainoksen lähikaupan ilmoitustaululle, ja ajokortin saatuaan hän joudutti kierrosta hyppäämällä ratin taakse. Sittemmin pukilla on ollut apunaan autonkuljettaja.

    Kiireisimpänä vuonna 1980-luvulla Pakkasen jouluaatolle oli merkattu peräti 39 vierailua eri perheissä. Ensimmäistä ovea hän koputti aamupäivällä ennen joulurauhan julistusta ja viimeistä 12 tuntia myöhemmin eli yhdeltätoista illalla.

    Nyt tahtia on pitänyt hieman hillitä, mutta varsin tiukalta tämänkin joulun aattosuunnitelmat kuulostavat.

    ”Luulen, että minulla on 22 keikkaa. Aloitamme kotitalostani kello 11 ja kierros päättyy muistaakseni puoli kymmeneltä illalla.”

    Lapsuuden satumaailma kulkee Pakkasen mukana. Joulupukin asuun kuuluu maanviljelijävaarilta peritty sinettisormus. Pakkanen keksi, että se on taikasormus, jonka avulla hän pääsee jouluna koteihin jakamaan lahjoja.

    ”Tänäkin vuonna Japanissa ihmiset jonottivat tavaratalossa, että pääsevät koskemaan sormusta. Tunsin itseni vähän kuin paaviksi”, valkoparta nauraa.

    Sinettisormus on osa Timo Pakkasen joulupukin asua.
    Sinettisormus on osa Timo Pakkasen joulupukin asua. Kuva: Jarno Mela

    Timo Pakkanen on ollut joulupukki yli kuusikymmentä vuotta. Hänen kehossaan ja mielessään asuu limittäin kaksi henkilöä: Timo ja joulupukki.

    ”Sanotaan, että Timo Pakkasessa on 75–80 prosenttia joulupukkia. Jos kysyt asiaa vuoden kuluttua, prosenttiosuus on vielä isompi.”

    Näin 80-vuotiaanakaan Pakkanen ei suunnittele joulupukin pestistä luopumista. Hän aikoo jakaa jouluiloa niin pitkään kuin jalat kantavat. Ja senkin jälkeen, kunhan pää vain pelaa.

    Joulupukin hommia riittää vuosittain pariksi kuukaudeksi. Lähtiessään tänä vuonna Japanista, hän sanoi yleisölle palaavansa ensi vuonna. Lupauksesta on pidettävä kiinni.

    Joulupukkikeikoille Pakkanen pukee punaisen nutun ohella ylleen lisäparran. Siviiliasussaankin hän on varsin joulupukkimainen, sillä harvalla on yhtä komea, harmaa parta omasta takaa.

    ”Kolmen vuoden päästä tämä parta täyttää 60 vuotta. Tämän värinen se on ollut jo ainakin neljännesvuosisadan.”

    Jutussa on käytetty lähteenä Juha Kanervan kirjaa Joulupukki – Se aito ja oikea (Readme.fi, 2024).
    Kouluaikoina Timo Pakkanen oli ujo, mutta elämä joulupukkina on tehnyt hänestä avoimen ja rohkean. Hänellä on loistava kasvo- ja nimimuisti, mikä on hyvä ominaisuus joulupukille. Muistiaan hän harjoittaa muun muassa kuvaristikoiden avulla.
    Kouluaikoina Timo Pakkanen oli ujo, mutta elämä joulupukkina on tehnyt hänestä avoimen ja rohkean. Hänellä on loistava kasvo- ja nimimuisti, mikä on hyvä ominaisuus joulupukille. Muistiaan hän harjoittaa muun muassa kuvaristikoiden avulla. Kuva: Jarno Mela
    Lisää aiheesta
    • Joulupukki on paikalla Pajakylässä napapiirillä joka päivä.

      Matkailu | Joulupukki paljastaa, mitä häneltä toivotaan juuri nyt – lapsilla on yksi vakiotoive, mutta eräs aikuinen esitti erikoisen toiveen

    • Piian asuun pukeutunut museopalveluvastaava Piritta Puomiranta on ollut töissä Palanderin talossa 1990-luvulta lähtien. Amanuenssit Riina Romppainen ja Henna Välimäki iloitsevat siitä, kuinka paljon joulunäyttely kiinnostaa ihmisiä.

      Historia ja perinne | Joulupöytä yli sadan vuoden takaa näyttää hämmentävän tutulta – vain yksi pramea lihaherkku puuttuu nykykattauksista

      Tilaajalle
    • Sofia Lehtomaa (vas.) sekä Airi Padinki-Lehtomaa ovat yhdessä ja erikseen uuden edessä, kun perheen isä, Ilkka Lehtomaa menehtyi reilu vuosi sitten.

      Maatalous | Pökkylän maatila tarjoaa matkan isovanhempien aikakauteen – lelut puusta ja leipä oman pellon viljasta

      Tilaajalle
    • Juhlan tunnelma voi olla harras myös vaatimattomissa puitteissa. Miehet joulu­aterialla Siemingin vartiossa Sallassa noin vuonna 1928.

      Historia ja perinne | Savottakämppien joulu oli milloin harras, milloin riehakas, usein normaali työpäivä – juhlan tunnelma pyrittiin luomaan vaatimattomista puitteista huolimatta

      Tilaajalle
    Artikkelin aiheet
    Timo Alarik Pakkanen
    joulupukki
    jouluperinne
    Helsinki
    Japani
  • Mainos: Omalla Maalla LKV

    Loppuvuosi metsätilan myyjän kannalta: hintataso tapissa, lievä lasku alentuneen puunhinnan myötä mahdollinen

  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Koti | Mikä on paras ansa kotona pörrääville pikkukärpäsille? MT testasi viisi seosta: Voittaja on selvä eikä se ole ketsuppi

    • 2

      67 kiloa kalaa yhdessä kilpailussa – lue kilpaonkijan tärpit ongintaan

    • 3

      Hyvinvointi | Milloin alkoholin käyttö muuttuu liialliseksi? Uusi testi on lahjomaton ja paljastaa ongelman usein riittävän ajoissa

    • 4

      Piha ja puutarha | Nyt on oikea hetki leikata puita ja pensaita – omenapuille syysleikkaus voi olla jopa hyödyksi

    • 5

      Piha ja puutarha | Näin otat pelargonista pistokkaat ensi kesän kukkaloistoa varten

    • 6

      Piha ja puutarha | Näin voit pilata nurmikkosi syksyllä ‒ väärä leikkauskorkeus johtaa pahimmillaan ruskeaan kevätpihaan

    • 7

      Historia ja perinne | Ryssäntie kertoo karun tarinan hetkestä, jolloin Suomi vallattiin ja liitettiin Venäjään – ”Näitä paikannimiä on sensuroitu erityisen paljon”

  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Emeritusprofessorit <strong id="strong-f423de44eaffb2bd2459742ce739a88d">Jukka Ahokas</strong> ja <strong id="strong-0e729a3bee79d50c85340aa9af4875dc">Aarne Pehkonen</strong>.

    Koneviesti | Historiikki kertoo Suomen maatalousteknologian opetuksen vaiheista

  • Turun Rautateollisuus ja Vaunutehdas Oy valmisti Kullervo-traktoreita vuosina 1919–1924. Kullervoja valmistui todennäköisesti alle 200 kappaletta. Valmistus jouduttiin lopettamaan traktorin teknisten ongelmien ja korkean hinnan vuoksi. Kullervot eivät toimineet odotetusti, esimerkiksi alun perin venekäyttöön suunnitellun moottorin jäähdytysteho ei kynnettäessä riittänyt. Sarka-museon yksilö aloitti kartanossa Kangasalla vuonna 1918. Kymmenen työvuoden jälkeen se siirrettiin ensin kartanon omaan museoon ja sieltä Tampereen kautta Loimaalle.

    Koneviesti | Loimaan Sarka-museo esittelee Suomen maatalouden ja maaseudun kehitystä ennen koneita ja koneistumisen jälkeen – katso otteita laajasta näyttelyannista

    Tilaajalle
  • Testit ovat tärkeä osa Koneviestin sisältöä ja keino erottautua muista lehdistä. Testit tehdään käytännön olosuhteissa yrityksissä, tiloilla ja tutkimuslaitoksissa. Kuva on traktorin renkaiden talviominaisuuksien testistä, joka tehtiin MTT Vakolassa vuonna 2011.

    Koneviesti | Koneviesti-lehti tänään vuonna 2012: Vain muutos on pysyvää