Mökkiranta ei välttämättä olekaan enää omaisuuttasi – näin se vaikuttaa vaikkapa pajujen rannasta karsimiseen
Maankohoamisen vuoksi rantakiinteistöjen vesiraja siirtyy yhteisten vesialueiden puolelle, jolloin esimerkiksi laituri ei olekaan enää omalla tontilla.Tilaajalle
Vesijättömaiden lunastuksen korvauksen suuruus vaihtelee paljon riippuen tontin sijainnista. Kuvituskuva. Kuva: Ritva TuomiMonelle mökkiläiselle voi tulla yllätyksenä, että oma tontti ei välttämättä yletykään vesirajaan asti.
Jääkauden jäljiltä maa nousee edelleen suurimmassa osassa Suomea. Merenkurkun lähistöllä maankohoaminen on senttimetrin luokkaa vuodessa, kun taas Kaakkois-Suomessa se on vain muutamia millimetrejä.
”Kun katsoo sadan vuoden takaisia karttoja niin näkee, että rantaviivat ovat paljon korkeammalla kuin nyt”, selittää Maanmittauslaitoksen tilusjärjestelypäällikkö Kalle Konttinen.
Myös vesien rehevöityminen edesauttaa vesirajan siirtymistä. Aikanaan piirretyt rantatonttien rajat eivät kuitenkaan muutu.
”Suomessa on niin, että tilojen rajat eivät muutu, vaikka maastossa tapahtuisi muutoksia. Yhteisten vesialueiden raja pysyy paikoillaan, vaikka vedenpinta laskisi ja mökin ranta siirtyisi kauemmaksi.”
Vesijätön lunastuksia tehdään Suomessa vuosittain noin 600–700.
Niin sanottu vesijättömaa jää yhteisen vesialueen puolelle. Saako mökin omistaja edes katkoa pajuja tai rakentaa laituria rantaan, kun alue ei kuulu omaan tonttiin?
Lain mukaan vastaus on yksiselitteinen. Tilanne on sama kuin olisit vieraalla maalla.
”Minä en suoraan halua ottaa tähän kantaa. Useimmiten on niin, että yhteisalueen puolella voi olla metri tai pari. Koituuko tästä sitten käytännössä mitään ongelmia, on eri kysymys.”
Jos vesijättöalue on huomattava, voi kiinteistön käyttö vaikeutua ja lunastus tulla kyseeseen.
”Kun yhteinen maaksi muuttunut vesialue on mökkirannan edessä eikä muuta järjestelyä ole tehtävissä, laki mahdollistaa kohonneen maa-alueen lunastamisen”, Konttinen sanoo.
Vesijätön lunastuksia tehdään Suomessa vuosittain noin 600–700. Ilmaista hupi ei ole, vaan lunastetusta maasta täytyy maksaa vesialueen omistajille korvaus. Lisäksi Maanmittauslaitos veloittaa myös toimituksen tekemisestä.
Korvauksen suuruudet vaihtelevat paljon riippuen tontin sijainnista. Maanmittauslaitoksen toimitusinsinööri arvioi korvauksen suuruuden.
”Lunastuksen hintaan vaikuttaa sijainti ja kiinteistön arvo, johon vesijättö yhdistetään. Helsingin lähistöllä vesijättömaat voivat olla aika arvokkaita, kun taas pohjoisessa ne ovat vähempiarvoisia”, Konttinen sanoo.
Useilla järvillä tavaksi on muodostunut käyttää samaa neliömetriperusteista hintaa.
”Yhden euron neliömetrikorvaus on aika yleinen, ja tällainen on esimerkiksi Kokemäenjoen Sääksjärvellä.”
Jos rannassa olevan vesijättömaan leveys on vaikka 10 metriä ja pituus 40 metriä, hinta olisi 400 euroa.
- Osaston luetuimmat
