Vuosi työtä ja talkoita muutaman tunnin eteen – kansainvälisten yleisurheilukilpailujen järjestäminen on pikkupaikkakunnalla melkoinen palapeli
Kansainvälisiä tähtiä vilisevien yleisurheilukilpailujen järjestäminen on maalaispitäjässä melkoinen urakka, joka hyödyttää lopulta koko maakuntaa. Kisojen ajankohta määräytyy kansainvälisen kilpailukalenterin mukaan.Tilaajalle
Jamaikan Shanieka Ricketts hyppää kolmiloikkakilpailun voittoon Kuortaneella 22.6.2024. Kuva: Marko TuominiemiKun penkkiurheilija istuu yleisurheilukentän katsomoon, hän tuskin tulee ajatelleeksi, että muutaman tunnin mittaisten kisojen eteen on voitu tehdä töitä jo vuoden verran.
”Kun edelliset kisat saadaan pakettiin, alkaa jo seuraavien suunnittelu”, kertoo Kuortaneen Kunnon yleisurheilujaoston puheenjohtaja Heikki Savela.
Urheiluseura Kuortaneen Kunto on yksi Kuortane Gamesien järjestäjätahoista. Kuortaneella alettiin kisata juhannuksena jo vuonna 1921, ja edelleen Kuortane Gamesit järjestetään mieluusti juuri keskikesän juhlan aikaan.
Ajankohdan päättäminen ei kuitenkaan ole pelkästään seuran omissa käsissä, vaan aikaslotin pitää sopia kansainväliseen kilpailukalenteriin.
Kuortane Gamesit nimittäin kuuluvat World Athletics Continental Tourin kilpailuihin, joita järjestetään kaikissa maanosissa. Kilpailut on luokiteltu kulta-, hopea-, pronssi- ja haastajatasoon (gold, silver, bronze, challenger), ja Kansainvälisellä yleisurheiluliitolla on omat vaatimuksensa eritasoisten kisojen järjestäjille. Vaatimukset koskevat niin kentän olosuhteita kuin palkintorahojen määrääkin.
Kuortane Gamesejä järjestää virallisesti yleishyödyllinen yhdistys nimeltä Kuortaneen Eliittikisat ry. Savelan mukaan tämä tuo urheiluseuralle taloudellista turvaa, sillä kisojen tuomat mahdolliset tappiot eivät kaadu urheiluseuran maksettavaksi.
Toisaalta, jos kisoista jää viivan alle, siitä tuloutetaan seuralle ennalta sovittu määrä talkootyön mukaan.
Vuosina 2021 ja 2022 Kuortane Gamesit kuuluivat World Athletics Continental Tourin hopeatason kilpailuihin. Vähän noin 3 400 asukkaan eteläpohjalaiskunta oli tuolloin kisajärjestäjänä samassa laarissa Madridin, Berliinin ja monen muun miljoonakaupungin kanssa.
Kahden vuoden jälkeen hopeatason kisojen järjestäminen kuitenkin todettiin Kuortaneella rahallisesti liian haastavaksi. Savelan mukaan hopeatason kisojen järjestäminen vaatii järjestäjältään 250 000–300 000 euroa, kun taas pronssitason kisojen järjestäjän tarvitsee kaivaa rahakirstua vain noin 150 000 euron edestä.
”Pronssi on meille sopiva taso, ja toistaiseksi pysymme siinä hyvillä mielin”, Savela muotoilee.
”Jos ei ole koskaan ollut kisoja järjestämässä, ei varmasti ymmärrä sitä nippeliasioiden määrää, joka vain pitää tehdä.”
Suomessa järjestetään muitakin World Athletics Continental Tourin kilpailuja. Niistä Turussa järjestettävät Paavo Nurmi Gamesit kuuluvat kisojen kultasarjaan, ja lisäksi Suomessa kisataan Kuortane Gamesien lisäksi yksi toinenkin pronssitason ja muutama haastajatason kilpailu.
Koska isojen kilpailujen järjestäminen on seuralle melkoinen puristus, pahimmillaan seuran juniorityö alkaa kärsiä, Savela pohtii. Seuran onkin hänen mukaansa syytä olla tarkkana, ettei varsinainen seuratoiminta jää kisojen järjestämisen jalkoihin.
Kuortaneen Kunnossa onkin nähty vaivaa talkootyön kynnyksen madaltamiseksi. Kokonaisuus on lohkottu pienemmiksi yksiköiksi, joista kullakin on omat vastuuhenkilönsä.
”Jos ei ole koskaan ollut kisoja järjestämässä, ei varmasti ymmärrä sitä nippeliasioiden määrää, joka vain pitää tehdä”, Savela kertoo.
Kuortane saa joka vuosi melkoista kansainvälistä näkyvyyttä osana World Athletics Continental Tourin kilpailuja, sillä paikalla on joka vuosi yleisurheilun huippunimiä ympäri maailmaa. Savelan mukaan nurkkakuntaisuus on pikkupitäjässä syytä unohtaa ja tehdä mieluummin yhteistyötä naapuriseurojen kanssa, sillä siitä hyötyvät lopulta kaikki jopa koko maakunnan tasolla.
- Osaston luetuimmat
