Tuleva olympiavoittaja elätti pikkupoikana itsensä rotanhäntäpalkalla – Tapio Rautavaaran tie tähdeksi lähti valtavasta köyhyydestä

Tapio Rautavaara oli aikansa supertähti, laulaja ja filmitähti, keihäänheiton olympiavoittaja, jousiammunnan maailmanmestari, koko kansan reissumies.

Timo Ruuskanen on kiertänyt Suomea Red Nose Companyn klovniduossa Zininä. Työparinsa Tuukka Vasaman kanssa hän on on esittänyt koskettavasti niin Aleksis Kiveä, Don Quijotea kuin Ilmari Kiannon Punaisen viivan ydinsanoman.

Tapio Rautavaara -näytelmässä Ruuskanen on omillaan, yksin lavalla. Tämä on hänen tulkintansa kansallissankari Rautavaarasta. Näytelmää esitetään tänä keväänä Helsingissä teatteri Avoimissa ovissa, missä on huhtikuussa vielä muutama näytös.

Syksyllä esitys lähtee kiertueelle useisiin kaupunginteattereihin. Ruuskasen haaveena on päästä näytelmän kanssa kiertämään myös pienempiä esiitymispaikkoja, kylien näyttämöitä sekä seuran- ja työväentaloja.

Tapio Rautavaara on Timo Ruuskaselle lapsuudensankari. ”Mummilassa oli vanha levysoitin, sieltä ensimmäiset Rautavaaran kappaleet ovat jääneet mieleen.”

Silti sykäys Rautavaara-näytelmään tuli paljon myöhemmin. ”Olin joskus palvelutalossa esiintymässä ja esityksessä oli englanninkielisiä kappaleita. Kun yleisö pyysi laulamaan jotain suomeksi, vedettiin joku Rautavaaran biisi ja reaktio oli vahva ja suuri”, Ruuskanen kertoo.

”Silloin tuli semmoinen tunne, että Rautavaara on jotenkin maaginen hahmo.”

Siitä lähti idea Rautavaaran saappaisiin hyppäämisestä. ”Aluksi ajattelin, että olisi kiva esittää niitä Rautavaaran kappaleita.”

Sitten Ruuskanen luki kaiken mahdollisen Rautavaaran elämästä. ”Mietin voisiko tästä tehdä oikean teatteriesityksen.”

”Mulle Rautavaara oli ollut ylivertainen sankari, se oli minkä hänestä tiesin. Ensimmäisenä paljastui valtava köyhyys, missä hän eli lapsena. Ja toisaalta se todella neuvokas pieni poika, joka 5–6-vuotiaana Tampereella alkaa ansaita elantoa”, Ruuskanen kertoo.

”Siitä pienestä Rautavaarasta olisi voinut tehdä ihan oman esityksen. Hänen selviytymistarinassaan oli jotain todella inspiroivaa. Vähän kuin olisi jännäriä lukenut, nyt se on taas tämmöisessä tilanteessa ja miten se siitäkin selviää.”

Tuleva keihäänheiton olympiavoittaja oli pikkupoikana vimmainen kivien heittäjä, hyvä ja tarkka. Rautavaara kivitti rottia ja palkattiin pappilaan rotanmetsästäjäksi.

”Tapsa sai palkkioksi 10 penniä per häntä. Mutta sitten hän oivalsi, että rotat vilistävät lahohirressä olevia väyliä. Hän porasi sinne reikiä ja laittoi pieniä syöttejä rotille. Kun rotta meni syöttiin, häntä tuli ulos ja Tapsa oli kirveen kanssa ulkopuolella. Poika napsi pelkät hännät, myi ja tienestiä tuli hyvin.”

Pian kirkolle ilmestyi uusi laji, hännätön rotta. ”Ja kun se tajuttiin, poika sai potkut hommastaan.”

Piti keksiä muuta, Rautavaara keräsi rautatieaseman lähistöltä lyijyisiä vaunusinettejä ja myi niitä, samoin postikortteja talosta toiseen. Välillä hän varasti ruokaa ja selviytyi.

Tietty neuvokkuus oli Rautavaaralle ominaista elämässään myöhemminkin. Hän oli nopea tarttumaan kaikkiin eteen tuleviin tilaisuuksiin ja se vei häntä eteenpäin.

Tapio Rautavaarassa olisi aineksia moneen esitykseen. Kun Ruuskanen teki kaivamastaan aineistosta esityksen ensimmäisen version ja esitti sen näytelmän ohjaajalle Olka Horilalle, se kesti kuusi tuntia. Oli karsittava.

Sankaruus, musiikki, elokuvatähteys, huippu-urheilija, teemoja oli monia.

Kaikkein merkittävimmäksi asiaksi Ruuskaselle nousi Rautavaaran elämässä ollut valtava kahtiajako ja kyky yhdistää kansaa. Rautavaara eli poikasena sisällissodan vuosia ja köyhästä taustastaan huolimatta yksinhuoltajaäidin poika nousi kansan sankariksi.

”Tämä kahtia jakautunut kansa, se missä ollaan nyt, on surettanut minua vuosia. Tuntuu, ettei haluta edes keskustella toisin ajattelevien ihmisten kanssa. Ei meidän tarvitse olla samaa mieltä, mutta pitäisi voida keskustella. Pitää pystyä kuulemaan, mitä toinen tarkoittaa ja haluaa ja mitkä asiat ovat toiselle tärkeitä”, Ruuskanen pohtii.

Näytelmän alussa nähdään nuori Rautavaara myymässä lehtiä junassa: Uutta Suomea porvareille, Demaria työläisille.

”Rautavaara väitti esiintyneensä kaikkien puolueiden vaalitilaisuuksissa”, Ruuskanen kertoo.

Ruuskaseen on tehnyt vaikutuksen se, miten Rautavaara kohtasi ihmiset. ”Hän saattoi mennä minne vaan ja ihmiset hiljentyivät kuuntelemaan.”

”Ikääntyessään hän halusi olla koko kansan Tapsa. Hän ei suostunut menemään leireihin, vaan hän halusi aina kohdata kaikki. Näin haluan hänen perintöään tulkita.”

Rautavaara. 19.–27.4. Teatteri Avoimet ovet, Helsinki. avoimetovet.fi