• 26 kotia takana: ”Kun opin sanomaan, että olen maalta, tunsin tulleeni kotiin”

    Mikä on yhteisö, ja miten voi kokea olevansa sen jäsen, pohtii Karoliina Löytty kolumnissaan.
    Karoliina Löytty on vaihtanut asuinosoitettaan tiuhaan. Vihdoin hän on löytänyt oman paikkansa.
    Karoliina Löytty on vaihtanut asuinosoitettaan tiuhaan. Vihdoin hän on löytänyt oman paikkansa. Kuva: Riitta Mustonen
    Lukemisto|Yhteiskunta
    29.6.202406:00
    Kolumni
    Karoliina Löytty

    Mistä sinä olet kotoisin? Joudun usein vastaamaan tähän kysymykseen: En mistään. Kun on muuttanut koko elämänsä säännöllisin väliajoin, parilla mantereellakin, sitä todella kokee ettei ole elämässä kiinnittynyt mihinkään paikkakuntaan tai yhteisöön.

    Siinä oppii sopeutumaan nopeasti. Mutta syvällä sisimmässään tietää, että on aina jollain tavalla ulkopuolinen, ei mistään kotoisin.

    Olen asunut elämäni aikana kahdessakymmenessäkuudessa kodissa kahdella mantereella. Kun viime vuonna muutimme puolison ja lasten kanssa maalle Ikaalisten Luhalahteen, meistä tuntui että, ensimmäistä kertaa meidät otettiin sisäpiiriin.

    Ensimmäistä kertaa elämässäni minusta tuntui siltä että kuulun johonkin. Että täällä minut tunnetaan ja hyväksytään ja olen osa yhteisöä. Se tarkoittaa vaikka sitä, että voi ulos mennessään morjestaa naapuria, ja jos koira karkaa, kaikki tietää kenelle se kuuluu.

    Viime aikoina kyläläisiä on yhdistänyt kyläkirjan ilmestyminen. Kaikki sitä lukivat, kehuivat kilpaa ja kaikki olivat ylpeitä kylästä ja sen historiasta. Nyt kylällä on uusi puheenaihe, nimittäin Ikaalisten kaupunki on lakkauttamassa 130-vuotiasta kyläkoulua.

    Kyläkoulun puolustaminen on nostanut taas uuden yhteisöllisyyden aallon. En ole koskaan elämässäni kokenut vastaavaa. Fiksut ja sanavalmiit ihmiset ovat valmiita laittamaan itsensä likoon yhteisen hyvän eteen, eikä se jää pelkiksi sanoiksi.

    Pahimmassa tapauksessa yhteisö rajoittaa ja käyttää valtaa ihmisiin — parhaimmillaan se antaa turvaa ja konkreettista apua jäsenilleen.

    Suomi oli ennen kylien maa. Itseasiassa ihmiset ovat maailman sivu asuneet kylissä. Edellisillä vuosisadoilla kyläyhteisöt ja seurakunnat järjestivät niin kouluopetuksen kuin köyhäinhoidon.

    Naapurit auttoivat toisiaan, ja yhdessä rakennettiin Suomesta maa, joka se nyt on. Yhteisö on sellainen ihmisten joukko, joka jollain tavalla tukee toisiaan ja näkee vaivaa yhteiseksi hyväksi. Muutama sata henkeä on yhteisössä ideaali.

    Pahimmassa tapauksessa yhteisö rajoittaa ja käyttää valtaa ihmisiin — parhaimmillaan se antaa turvaa ja konkreettista apua jäsenilleen. Ei tarvitse selvitä ihan yksin pahassa maailmassa. On naapureita, joiden kanssa istuttaa perunat, tai joille käydä kaupassa. On ihmisiä, jotka vetävät auton ojasta tai joiden lasta voi hoitaa pari tuntia.

    Kun tämä ihmisyhteisöjen salaisuus on lopulta valjennut minulle, alan ihmetellä miksi 10000 jäsenen organisaatiot väittävät olevansa yhteisöjä. Ja miksi toimivia eläviä yhteisöjä edelleen ajetaan alas lakkauttamalla kouluja tai muuten heikentämällä palveluja?

    On nimittäin tutkittu juttu, että jos ihminen ei oikeasti kuulu johonkin aitoon yhteisöön, hän ei voi hyvin. Yhteisö laajentaa sosiaalista verkkoa ydinperhettä suuremmaksi. Erilaisten yhteyksien kautta ihminen saa elämäänsä turvaa ja kuulumisen tunteen. Se vähentää masennusta ja yksinäisyyttä.

    Koko elämäni kokenut olevani muukalainen, joka paikassa ulkopuolinen. Sen takia olen jo vuosia olen vain sanonut olevani maalta. Nyt tuntuu siltä että olen vihdoin saapunut kotiin.

    Kirjoittaja on pappi, somevaikuttaja ja maatilan emäntä.

    Lisää aiheesta
    • Pienistä kyläkouluista saattaa nousta monen kylän valttikortti.

      Koti | Kyläkoulu on maallemuutosta haaveileville olennainen asia – ”Pääkaupunkiseudulla on käynnissä raju koulushoppailu”

      Tilaajalle
    • Kyläasumisen messut kuhisivat väkeä lauantaina.

      Koti | Kyläasumisen messuilla esitellään maalaiskylien lumoa − ”Luopioinen on ainutlaatuinen esimerkki kyläasumisen edistämisestä”

      Tilaajalle
    • Koti | Nyt on erikoisia taloja kaupan: parantola, mylly, hobitin kolo ja hevoset seinänaapureina

    • Pyhämaalla valmistaudutaan vastaanottamaan tulijat. Tuoleja järjestelemässä  Antti Kuokkanen, Kari Aalto, Mirkka Ali-Laurila ja Anna-Kaisa Kuokkanen.

      Koti | Mihin näistä kodeista haluaisit muuttaa? Merellisessä Pyhämaassa maallemuutosta on tehty helppoa

      Tilaajalle
  • Mainos: Nordea Private Banking
    <em id="emphasis">Hevoset ovat Johanna Riihijärvelle tärkeä vastapaino yrittäjän kiireisessä arjessa. Tallilla vietetyt hetket tarjoavat aikaa pysähtyä, kun Liikun kasvu pitää arjen vauhdikkaana. Kuva Sanni Alaraasakka.</em>

    Liikun perustaja Johanna Riihijärvi tavoitteli vapautta – vauraus seurasi perässä

  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Koti | Mikä on paras ansa kotona pörrääville pikkukärpäsille? MT testasi viisi seosta: Voittaja on selvä eikä se ole ketsuppi

    • 2

      67 kiloa kalaa yhdessä kilpailussa – lue kilpaonkijan tärpit ongintaan

    • 3

      Hyvinvointi | Milloin alkoholin käyttö muuttuu liialliseksi? Uusi testi on lahjomaton ja paljastaa ongelman usein riittävän ajoissa

    • 4

      Piha ja puutarha | Nyt on oikea hetki leikata puita ja pensaita – omenapuille syysleikkaus voi olla jopa hyödyksi

    • 5

      Piha ja puutarha | Näin otat pelargonista pistokkaat ensi kesän kukkaloistoa varten

    • 6

      Historia ja perinne | Ryssäntie kertoo karun tarinan hetkestä, jolloin Suomi vallattiin ja liitettiin Venäjään – ”Näitä paikannimiä on sensuroitu erityisen paljon”

    • 7

      Verhoile vanha tuoli itse – ei vaadi erityistaitoja

  • Lisää aiheesta Koneviestissä

    Koneviesti | Kehitystyö Koneviestissä jatkuu – auta meitä tekemään Koneviestistä entistä kiinnostavampi!

  • Koneviesti | Kehitä kanssamme Koneviestistä entistä kiinnostavampi!

  • Verkkotietopiste.fi-palvelu edistää yhteisrakentamislain tavoitteita ja kuuluu sen velvoitteisiin.

    Koneviesti | Verkkotietopiste.fi-nettipalvelu tarjoaa apua erilaisten tieto-, tele- ja energiaverkkojen yhteisrakentamiseen — palvelu lisää yhteisrakentamista ja helpottaa tiedonvaihtoa

    Tilaajalle