Talot ja tienhaarat ovat tuttuja Juha Mukkalalle. Hän on ajanut kauppa-autoa nuoresta saakka ja nähnyt maaseudun muutoksen läheltä. ”Nyt ei enää auta korupuheet”, hän toteaa. Kuva: Johannes Tervo
Yksi viimeisistä: Juha Mukkalan kuljettama kauppa-auto kiertää syrjäkyliä – ”Aika monelle asiakkaalle olen ainoa ihmiskontakti viikon aikana”
Juha Mukkala ajaa yhtä viimeisistä jäljellä olevista kauppa-autoista. Monille asiakkaille kauppa-auto on korvaamaton palvelu.TilaajalleKankaanpää
Mukkalan myymäläauto kiertää Kankaanpään ja Kauhajoen syrjäisimmissäkin kylissä. Reittiä muutetaan tarvittaessa. Kuva: Johannes TervoMukkalan kyläkaupan 18 000 kiloa painava myymäläauto halkoo poukkoilevaa peltomaisemaa Kankaanpäässä. Kettukarkkipussit heiluvat makeishyllyllä, kun Juha Mukkala, 59, painaa kaasua mutkaisella kylätiellä.
Auto on lähtenyt liikkeelle aamukuudelta ja ilmassa leijailee tuoreen leivän ja vehnäsen tuoksu. Pian lämpimäiset ovat asiakkailla jossain kymmenien kilometrien päässä.
Mukkala on ajanut myymäläautoa työkseen 36 vuotta. Sinä aikana mittariin on kertynyt noin 1,5 miljoonaa ajokilometriä.
Lauhalan kylällä kauppa-autoon nousee Irja Hautamäki. Ostoskori täyttyy nopeasti ja samalla vaihdetaan kuulumiset.
Hautamäki on Mukkalan vakioasiakas. Hänen kotoaan on lähimpään kauppaan Honkajoelle lähes 15 kilometriä. Entisenä kyläkauppiaana Hautamäki tuntee erityistä sympatiaa kauppa-autoyrittäjää kohtaan.
”Tulen toisinaan ihan huvin vuoksi tänne ostoksille. Toivottavasti auto ja mies kestäisivät vielä pitkään, koska tältä kylältä ovat palvelut kadonneet.”, Hautamäki toteaa.
Irja Hautamäki piti kyläkauppaa vuosituhannen alkuun saakka. Häneltä irtoaa erityistä sympatiaa kauppa-autoille. Kuva: Johannes TervoMukkalan kauppa-auto kiertää kuutena päivänä viikossa Satakunnan ja Etelä-Pohjanmaan alueella. Jokaisena päivänä ajetaan eri reitti. Tänään lauantaina reitillä on 47 pysäkkiä, joista suurin osa on yhden tai kahden talouden pysäkkejä.
Muurahaisen kylällä Kauhajoella pysähdymme aivan pienen torpan portaiden eteen. Vesa Lähdetluoma asuu siellä pystykorvansa Manoliton kanssa.
Lähdetluoma ei nouse myymäläautoon, vaan hän huikkaa ostokset auton ovelta Mukkalalle. Näin kuulemma kaupanteko sujuu nopeammin.
”Laitatko vielä koiranmakkaran ja foliorullan”, hän lisää.
Lähdetluoman kaltaisia autottomia eläkeläisiä asuu paljon maaseudun syrjäkylillä. Monelle heistä kauppa-auto mahdollistaa asumisen kauempana palveluista.
”Täältä on 35 kilometriä Kauhajoelle, eikä minulla ole autoa. Kimppataksilla pääsisin perjantaisin kauppa-asioille, mutta saan kauppa-autosta kaiken tarpeellisen. Minun tarvitsee käydä kerran kuussa Kauhajoella pankissa maksamassa laskut”, metsurina pitkän työuran tehnyt mies toteaa.
Vesa Lähdetluoma teki viikoittaiset ostokset. Pienessä torpassa koiransa kanssa asuva mies kertoo tulevansa pienellä toimeen. Kuva: Johannes TervoJuha Mukkala on toisen polven myymäläautoilija. Isä Matti Mukkala alkoi ajaa osuuskaupan kauppa-autoa vuonna 1961 parikymppisenä nuorukaisena.
Saadakseen oman myymäläauton, hän perusti vuonna 1981 Mukkalan kyläkaupan Kankaanpään Ala-Honkajoelle. Siihen aikaan ei saanut pitää kauppa-autoa ilman kiinteää kauppaliikettä.
Monet Juha Mukkalan lapsuusmuistot liittyvät kauppa-autoihin. Teini-ikäisenä hän toimi apulaisena isän kauppa-autossa. Mielessä oli kuitenkin muita urasuunnitelmia. Hän valmistui sähköteknikoksi vuonna 1986.
”Armeijan jälkeen isän kaupassa oli tarvetta toiselle myymäläautolle. Isä kysyi, että rupeaisitko ajamaan toista autoa, jos hommataan sellainen. Olin 23-vuotias ja sille tielle jäin. Sen jälkeen en ole kuvitellutkaan tekeväni muuta työtä.”
Kauhajärven kylällä riitti asiakkaita. Timo Mäkinen (vas.) ja Rauno Kauhajärvi (oik.) odottavat vuoroaan. Kemiönsaarella asuvat Mirva, Essi ja Tero Ilomäki kävivät herkkuostoksilla. Mirva asui lapsena kylällä. Kuva: Johannes TervoViimeiset vuodet Juha on pitänyt Mukkalan kyläkauppaa veljensä Mikan kanssa. Matti-isä kuoli neljä vuotta sitten.
Mukkalan kyläkauppa sulki ovensa elokuun lopussa, mutta kauppa-autotoimintaa jatketaan toistaiseksi.
”Kyläkauppa ei kannattanut enää vuosiin. Viimeinen niitti oli se, kun Kankaanpään marketit pidensivät aukioloaikojaan myöhäisiltaan asti. Meille tuo lisähaastetta myös se, että täällä päin ei ole kesämökkiläisiä, kuten Järvi-Suomessa. Meille kesä ei ole samalla tavalla vilkkaampaa aikaa kuin siellä.”
Kauppalistan merkitys korostuu kauppa-autossa, sillä pysäkeillä ei ole liiaksi aikaa miettiä. Kauppias Mukkalan mukaan monella asiakkaalla on ollut samanlainen kauppalista jo vuosikymmeniä. Kuva: Johannes TervoKauppa-autojen haasteena ovat kohonneet polttoainekulut. Mukkalan kauppa-auto kuluttaa kesäaikaan dieseliä noin 700 eurolla viikossa ja talvikuukausina kulut nousevat yli 1 000 euroon.
13 vuotta vanhan Scanian mittarissa yli 600 000 kilometriä. Isoihin remontteihin ei olisi Mukkalan mukaan varaa. Uusi auto maksaisi noin 400 000 euroa, ja se olisi liian suuri investointi pienelle perheyritykselle.
”Jatkamme niin kauan kuin auto kestää. Kyllä tällä vielä nelisen vuotta ajelee. Jossain vaiheessa huoltokulut kasvavat niin isoiksi, ettei jatkaminen ole kannattavaa. Ennen huolsin ja korjasin autoja itse, mutta tämän aikakauden autoja ei enää pysty laittamaan itse”, Mukkala harmittelee.
”Jatkamme niin kauan kuin auto kestää. Kyllä tällä vielä nelisen vuotta ajelee.”
Kauhajärven kirkolla odottaa kymmenkunta asiakasta. Tunnelma on iloinen ja raisu huumori lentää kyläläisten kesken.
Kauhajärveltä katosi kauppa jo vuosikymmen sitten. Kauhajoen keskustaan on matkaa 27 kilometriä. ”Kaiken muun ne ovat meiltä vieneet paitsi hautausmaan. No, onhan meillä vielä kyläkoulu”, Rauno Kauhajärvi veistelee.
Heikki Kangasniemi, 95, saapuu autolla kilometrien päästä ja parkkeeraa myymäläauton viereen. Hänelle kauppa-auto on suoranainen henkireikä.
”Asun kaksin vaimoni kanssa. Hän on pyörätuolissa, eikä pärjäisi ilman minua. Onneksi minulla on vielä ajokortti ja pääsen kulkemaan kaupoilla. Tämä kauppa-auto helpottaa meidän elämäämme todella paljon. Minun ei tarvitse ajaa joka kerta kirkonkylälle saakka ostoksille”, Kangasniemi sanoo.
Kauppa-auto herättää nostalgiaa etenkin keski-ikäisissä asiakkaissa. ”Moni sanoo muistavansa kauppa-auton tuoksun, joka on kuulemma edelleen sama kuin 70–80-lukujen mummolakesinä”, Juha Mukkala sanoo. Kuva: Johannes TervoKauppa-auton ikkunasta vilistää kylmiä tiloja ja asumattomia taloja. Asukaskato on kiihtynyt viiden viimeisen vuoden aikana.
”Hekin, jotka ovat kohtuullisessa kunnossa, muuttavat nyt palveluiden lähelle. Asiakkaita myös kuolee joka vuosi todella iso määrä.”
Mukkala ei enää usko maallemuuttoaaltoon. Korona-aika näkyi poikkeuksena ja toi ennen kokemattoman asiakaspiikin.
”Silloin ostettiin mummonmökkejä kiiruulla, mutta jo vuoden päästä huomattiin, että niissä asuminen ei ole ruusuilla tanssimista. Nyt enää yhdessä tai kahdessa silloin ostetussa talossa asutaan vakituisesti reitin varrella.”
Mukkalan mukaan kauppa-auton kuljettajan työ vaatii myyjän, autoasentajan ja psykologin silmää. Parasta työssä on asiakaskohtaamiset.
Kauppa-autossa kauppiaan ja asiakkaan välinen suhde kehittyy erilaiseksi kuin tavallisessa kaupassa. Kun pysäkille ei ilmesty ketään, asiakas saattaa soittaa ja pahoitella, että on reissussa.
”Aika monelle olen ainoa ihmiskontakti viikon aikana. Osalla ei ole lähiomaista, tai heidän luonaan ei käydä.”
”Monista asiakkaista on tullut ystäviä. He kertovat avoimesti asioistaan. Aika monelle olen ainoa ihmiskontakti viikon aikana. Osalla ei ole lähiomaista, tai heidän luonaan ei käydä. Yksinäisyyden näkeminen tekee minut toisinaan surulliseksi” Mukkala toteaa.
”Toisaalta moni ihminen tottuu ja osaa nauttia yksin olosta. Syksyn tullen moni ikäihminen huokaisee helpotuksesta, kun kesävieraat ovat lähteneet ja saa olla taas rauhassa”, mies naurahtaa.
Huomattava osa myymäläauton asiakkaista on liikuntarajoitteisia. Mukkala kantaa usein ostokset asiakkaan kotiovelle.
Ikävin muisto on muutaman vuoden takaa, kun eräs asiakas pyörtyi ja mursi kaatuessaan niskansa auton eturenkaaseen. ”Elvytimme häntä lähes puoli tuntia ennen kuin ambulanssi saapui. Hän menehtyi matkalla sairaalaan.”
Rauno Kauhajärven mukaan kauppa-auton lopettaminen olisi kova isku, koska Kauhajärven kylällä asuu paljon autottomia yksinäisiä. Kuva: Johannes TervoSuomessa on enää viisi kauppa-autoa. 1970-luvulla niitä oli yli 1 200.
Mukkala toteaa, että nyt eletään viimeisten kauppa-autojen aikoja, eikä paluuta entiseen ole. Häntä harmittaa se, että kauppa-autoille ei makseta investointitukea, jollaista kyläkaupat saavat. Se olisi pelastanut monta myymäläautoa.
”Myymäläauto pitää maaseutua elävänä. Yhteiskunta säästäisi paljon, jos se tukisi toimintaa eikä ihmisten tarvitsi muuttaa taajamiin. Ei ole reilua, että jo muutaman myymäläauton tukemista pidetään kilpailun vääristämisenä. Rahaa menee paljon turhempaankin.”
”Yhteiskunta säästäisi paljon, jos se tukisi toimintaa eikä ihmisten tarvitsi muuttaa taajamiin.”
Heikki Pajukoski iloitsee, että kauppa tulee kerran viikossa kotiovelle. Kuva: Johannes TervoHeikki Pajukoski asuu yksin maatilallaan Vakkurin kylällä. Hän on erittäin onnellinen, että kauppa tulee kerran viikossa kotiovelle.
”Tämä on aivan presiis. Parempaa ei ookkaan. Tuosta saan ihan kaiken tarvittavan”, Pajukoski kehuu.
Pajukosken toinen jalka on amputoitu. Kauppa-auton lopettaminen olisi hänelle suuri menetys. ”Sitten lähdettäisiin taksilla kauppaan. Saisin taksikyytejä noin 20 euron omavastuulla. Kuukaudessa kauppareissuihin menisi noin 80 euroa. Sillä rahalla tekee jo isot ostokset.”
Mukkala jatkaa kierrostaan. Ovi sujahtaa kiinni ja Scania katoaa mutkan taa. Jossain joku odottaa tyhjän kauppakassin kanssa.
Viisi viimeistä kauppa-autoa
Suomessa on tiettävästi enää vain viisi liikenteessä olevaa kauppa-autoa. Ne toimivat Kankaanpäässä (Mukkalan kyläkauppa), Vöyri-Maksamaalla (Gunnars butiksbil), Iisalmessa (Sourunsalon K-kauppa), Kangasniemellä (Kutemajärven talouskauppa) ja Outokummussa (Metsämarket).
Suomen ensimmäinen myymäläauto oli Elannon kauppa-auto, joka otettiin käyttöön vuonna 1932. Suomessa oli vielä 1970-luvulla noin 1 200 myymäläautoa.
Vielä 1980-luvun lopulle asti kauppa-autoyritykset saivat tukea valtiolta sekä keskusliikkeiltä, mikä edesauttoi kaluston uusimista.
- Osaston luetuimmat
