Kodissa kuollaan tapaturmaisesti kymmenen kertaa useammin kuin liikenteessä ‒ ”Etätyön vaarallisin hetki on kahvitunti”
Perjantaina 13. päivänä ei onnettomuutta voi välttää jäämällä kotiin, sillä juuri kotona sattuu ja tapahtuu.Tilaajalle
Uskomus epäonnen päivän syntyyn on 1300-luvun peruja. Kuva: Jarkko SirkiäOn taas se päivä vuodesta. Perjantai ja 13. päivä tulee aina, kun kuukauden ensimmäinen päivä on sunnuntai. Näin on korkeintaan kolmesti vuodessa.
Numeropelolle on oma diagnoosinsa, samoin sen jalostuneemmalle muodolle, jossa ahdistusta lisää päivän osuminen perjantaille. Tästä kärsitään erityisesti länsimaissa. Niinpä joistain hotelleista erityisesti Yhdysvalloissa puuttuu huone numero 13 tai jopa kyseinen kerrosluku. Formula 1:ssä kilpaillaan ilman tätä epäonnen numeroa.
Pelon juuret johtavat 1300-luvulle, jolloin Ranskan kuningas Filip IV velkaantui varakkaalle järjestölle Temppeliherrain ritarikunnalle ja päätti kuitata velat voimalla. Hän vangitutti kaikki Ranskan temppeliherrat perjantaina 13. lokakuuta 1307. Syntyi myytti päivästä, jolloin on syytä pysyä visusti peiton alla kotona.
Todellisuudessa juuri kotona sattuu ja tapahtuu. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan vuonna 2020 Suomessa kuoli tapaturmissa 2 373 henkilöä, kun mukaan lasketaan tapaturmaiset alkoholimyrkytykset. Näistä koti- ja vapaa-ajan turmissa menehtyi 2 133, kun taas liikenteessä kuoli vain 223 ja työpaikan onnettomuuksissa 17 henkilöä.
Kaatumiset ja putoamiset vaanivat erityisesti iäkkäitä, kun taas myrkytykset vievät lapsia, nuoria ja työikäisiä. Käytännössä niissä on kyse alkoholista, huumeista ja lääkeaineista.
EU-maista Suomessa kuolee tapaturmissa viidenneksi eniten. Edellä ovat Liettua, Latvia, Kroatia ja Viro. Itä-Euroopassa kuollaan tapaturmissa useammin kuin lännessä.
”Kansainväliset vertailut ovat vaikeita, sillä tapaturmat voidaan tilastoida eri maissa eri tavoilla”, sanoo erikoistutkija Hanna Kettunen Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta.
Hän lisää, että tapaturmakuolleisuuden suurta määrää Suomessa voi osaltaan selittää sekin, että meillä kuolemien syyt selvitetään perusteellisesti ja tilastoidaan monia muita maita tarkemmin.
Kettusen mukaan Suomen osalta tilastoa synkentää humalahakuinen juominen, sillä päihtymys lisää muun muassa kaatumisten, hukkumisten ja palovammojen riskiä.
Alkoholi on monen tapaturman taustalla.
Myös maiden väestörakenne vaikuttaa, sillä ikääntyvät kaatuvat useammin ja kohtalokkaammin kuin nuoret. Eikä Etelä-Euroopassa toisaalta juuri liukastella talvisin.
Useimmiten kolhut ovat pieniä eivätkä vaadi sairaanhoitoa. Vuonna 2017 tehdyn kansallinen uhritutkimuksen mukaan suomalaisille aiheutuu vuosittain 1,5 miljoonaa fyysisen vamman aiheuttanutta tapaturmaa. Niissäkin 80 prosenttia tapahtui kotona ja ylipäätään vapaa-ajalla.
Nekin tilastot kaunistuisivat, jos erityisesti miehet joisivat vähemmän viinaa ja ajaisivat maltillisemmin tieliikenteessä.
Työtapaturmissa suurin yksittäinen piikki on maaliskuussa. Pientä nousua nähdään kesällä sekä talven iskiessä.
”Maaliskuussa ja marras-joulukuun vaihteessa lämpö sahaa nollan molemmin puolin, ja on tavattoman liukasta”, sanoo Tapaturmavakuutuskeskuksen tutkimusyksikön johtaja Mika Tynkkynen.
Koska työmatkat yleensä luetaan mukaan työtapaturmiin, ensimmäinen paha lumituisku tuo rysäyksen työmatkatapaturmiin.
”Yhden päivän aikana saattaa tulla 1 000 työtapaturmaa ja niistä 700–800 pääkaupunkiseudulla – kun koko vuonna niitä rekisteröidään noin 20 000.
Arvellaan, että osa viikonlopun tapaturmista yritetään naamioida työtapaturmaksi.
Etätyöt ovat vähentäneet liikkumista ja siirtäneet monen työt kotiin. Matkoilla ei silloin onnettomuuksia satu, ja kotikonttorilla työturmavakuuttamisen korvausvastuu on rajatumpi kuin työpaikan konttorilla.
”Kotona etänä töitä tekevän vaarallisin hetki saattaa olla, kun hän hakee kaksitasoisessa rakennuksessa kotikeittiöstä kahvia ja voi kompastua portaissa”, Tynkkynen sanoo.
Hänen mukaansa työtapaturmien valossa perinteisesti alkuviikko on ollut murheellisempi kuin loppuviikko.
”Ainakin aiemmin on huomattu ’viikonloppuheijastumaa’, jonka syytä voi vain arvella.”
Työt voivat kuormittua maanantaille tai ehkä ollaan vielä viikonlopun tunnelmissa. Lisäksi turma on voinut sattua jo sunnuntaina, ja ihminen väittää sen sattuneen maanantaina työmatkalla.
Kotimainen Tapaturmapäivä-turvallisuuskampanja hyödyntää oivasti epäonnen päivän mainetta, joka osuu tänä vuonna tammi- ja lokakuille. Takana ovat Punainen risti yhteistyötahoineen.
Maailmanlaajuiseksi kampanjasta ei ole, sillä Itä-Aasiassa pelko kohdistuu numeroon 4 ja Italiassa taas epäonnenlukuna pidetään 17:ää.
- Osaston luetuimmat
