Ortodoksisessa avioliittoon vihkimisessä kruunut asetetaan miehen ja naisen päähän. Ne merkitsevät vastuuta ja valtaa, joita puolisoilla on avioliitossaan. Kuvassa pastori Harri Linna. Kuva: Lari Lievonen
Ortodoksinen kirkko kiinnostaa nyt avioliittokeskusteluun pettyneitä – ilmiö näkyy etenkin isoissa seurakunnissa
Joensuun seurakunnan ortodoksisen papin Harri Linnan mielestä perinteinen avioliittokäsitys ei saisi olla ainoa syy liittyä kirkkoon.Tilaajalle
Joensuun ortodoksisessa seurakunnassa vietettiin jumalanpalvelusta sunnuntaiaamuna 28. huhtikuuta. Kuva: Lari LievonenSuomen ortodoksinen kirkko on saanut nettisivujen kautta joka viikko kolmesta neljään yhteydenottoa sen jälkeen, kun evankelis-luterilaisen kirkon piispainkokous esitti samaa sukupuolta olevien parien vihkimistä. Asiasta kertoo Suomen ortodoksisen kirkon tiedottaja Maria Hattunen.
Ortodoksinen kirkko on herättänyt kiinnostusta sellaisissa ihmisissä, jotka kokevat perinteisen, miehen ja naisen välisen, avioliittokäsityksen omakseen. Nämä ihmiset ovat joko evankelis-luterilaisesta kirkosta eronneita tai sitä mahdollisesti pohtivia. Ortodoksinen kirkko vihkii avioliittoon vain miehen ja naisen.
Suomen ortodoksisen kirkon jäsenmäärä ei ole evankelis-luterilaisen piispainkokouksen esityksen vuoksi kasvanut Hattusen mukaan yhdelläkään, koska siihen liittyminen edellyttää osallistumista katekumeeniopetukseen.
Ennen kirkkoon liittymistä ihmisen on tutustuttava kirkon oppiin ja liturgiseen elämään ja samalla myös paikallisyhteisöön, jonka jäseneksi on liittymässä. Lisäksi hänen on löydettävä ortodoksikummi ja osallistuttava ensimmäistä kertaa katumuksen sakramenttiin eli käytävä synnintunnustuksella.
”Ketään ei liitetä kirkkoon pelkän kiinnostuksen perusteella. Näin ollen evankelis-luterilaisen kirkon päätösten heijastusvaikutuksia meidän jäsenistössämme ei nähdä vielä vähään aikaan”, Hattunen sanoo.
Joensuun ortodoksisen seurakunnan papin Harri Linnan mukaan kyselyitä liittyä ortodoksiseen kirkkoon Joensuuhun on tullut joka toinen tai kolmas viikko. Syyt ovat olleet moninaisia, mutta liittyvät myös evankelis-luterilaisen tilanteeseen.
Linnan mielestä pelkkä avioliittokäsitys ei saisi olla ainoa syy liittyä ortodoksiseen kirkkoon.
”Hyvä syy liittyä on, että etsii aitoa ja alkuperäistä kirkkoa sekä uskoo Pyhään Kolminaisuuteen. Jos kokee, että meiltä saa jotain, mitä ei saa evankelis-luterilaisesta tai katolisesta kirkosta, niin se on myös tärkeää”, Linna sanoo.
Ortodoksinen kirkko ymmärretään perinteisenä ja muuttumattomana avioliittokäsityksensä suhteen. Kuvassa vihkikruunut. Kuva: Lari LievonenKäytännöllisen teologian professori Pekka Metso Itä-Suomen yliopistosta on perehtynyt ortodoksisen ja luterilaisen kirkon piirissä käytävään avioliittokeskusteluun.
Evankelis-luterilaisen kirkon avioliittokeskustelu vetää Metson mukaan ihmisiä ortodoksiseen kirkkoon siitä syystä, että se ymmärretään konservatiivisena ja muuttumattomana.
”Ortodoksisen kirkon piispainkokous toisti 14.3. kannanotossaan, että kirkko ei tule vihkimään avioliittoon samaa sukupuolta olevia pareja. Toisaalta eläköitynyt Helsingin hiippakunnan metropoliitta Ambrosius on muistuttanut, että vaikka kirkon opetus avioliitosta on yhdenlainen, seurakuntalaisten eletty elämä on toisenlaista. Ortodoksisessa kirkossa esiintyy käytännössä hyvinkin avoimen hyväksyvää suhtautumista seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjä kohtaan”, toteaa Metso.
Ortodoksinen kirkko ymmärretään konservatiivisena ja muuttumattomana.
Evankelis-luterilaisen kirkon eroamisliikehdintä voi kasvattaa ortodoksisen kirkon jäsenmäärää pidemmällä aikavälillä, arvioi Metso.
”Uskon, että ilmiö näkyy isoissa seurakunnissa, kuten Helsingissä ja Joensuussa. Mitään isoa ryntäystä ortodoksiseen kirkkoon ei ole silti tulossa”, arvioi Metso.
Metso muistuttaa, että avioliittokäsitys ei ole keskeisin asia ortodoksisen kirkon identiteetille. Yleisimmät syyt liittyä ortodoksiseen kirkkoon on halu jakaa yhteinen usko puolison kanssa, palata isovanhempien uskoon tai kiinnostus ortodoksista uskoa kohtaan.
”En sanoisi, että tarvitsee olla konservatiivi tai liberaali meidän kirkkoomme liittyäkseen vaan pitää olla valmis kyseenalaistamaan asioita omia arvojaan ja asenteitaan”, sanoo ortodoksipappi Harri Linna. Kuva: Lari LievonenKirkon vaihto luterilaisesta ortodoksiseen ei ole uusi asia.
Kun Suomen evankelis-luterilaisessa alettiin vihkiä naispappeja virkaan vuonna 1986, yksittäisiä naispappeuden vastustajia liittyi ortodoksiseen kirkkoon. Ortodoksisessa kirkossa vain mies voi olla pappi.
Kynnys vaihtaa kirkkokuntaa on nykyään matalampi kuin yli 40 vuotta sitten. Myös asenteet hengellisen yhteisön vaihtamiseen ovat suopeampia.
”Jos kokee, että meiltä saa jotain, mitä ei saa evankelis-luterilaisesta tai katolisesta kirkosta, niin se on myös tärkeää.”
Pappi Harri Linna saa joka viikko yksittäisiä yhteydenottoja ihmisiltä, jotka harkitsevat kirkkonsa vaihtoa ortodoksiseen. Kuva: Lari LievonenArtikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
