• MT 100 vuotta sitten: Suomalaisia on jo melkein 3,5 miljoonaa ja siviiliavioliittojen suosio kasvaa

    Maaseudun Tulevaisuus kirjoitti 20.12.1924 myös kutsuntoihin ilmoittautuneesta 19-vuotiaasta miehestä, jolla oli pituutta 123 senttiä ja painoa 26 kiloa.
    Tilaajalle
    Nykyään Suomen väkiluku on noin 5,6 miljoonaa, mutta vuosisata sitten oltiin yli kaksi miljoonaa pienemmissä lukemissa.
    Nykyään Suomen väkiluku on noin 5,6 miljoonaa, mutta vuosisata sitten oltiin yli kaksi miljoonaa pienemmissä lukemissa. Kuva: Kansallisarkisto
    Lukemisto|Historia ja perinne
    22.12.202413:02
    Tuovi Mäkipere

    Väestötilanne v. 1925.

    Suomen väkiluku oli vuoden lopulla 3,469,648.

    Tilastollisen päätoimisten ennakkolaskelma vuoden 1923 väestösuhteista on valmistunut ja ilmenee siitä m.m., että puheenalaisena vuotena solmittiin avioliittoja kaikkiaan 23,627 (eli kutakuinkin sama määrä kuin vuodesta 1920 alkaen); näistä 448 siviiliavioliittoa.

    On todettava, että siviiliavioliittojen solmiaminen on vuosi vuodelta lisääntynyt. Siviiliavioliittojen luku on nim. ollut: v. 1918 81, v. 1919 128, v. 1920 175, v. 1921 257, v. 1922 277 ja v. 1923 448.

    Elävänä syntyneitten luku oli v. 1923 81,938 eli 1,798 suurempi kuin lähinnä edellisenä vuonna, nousematta kuitenkaan samaan määrään kuin sitä edellisinä vuosina. Verrattuna keskiväkilukuun oli syntyneisyys 23.7 pros. Kuolleisuus on vähentynyt.

    Kuolleiden kokonaisluku, 47,543 henkeä, oli näet 1,631 pienempi kuin lähinnä edellisenä vuonna ja melkoista pienempi kuin yleensä kuluvan vuosisadan eri vuosina. Verrattuna keskiväkilukuun vuoden 1923 kuolleisuus oli vain 13.7 pros.

    Koko maan väkiluku nousi virallisen väestökirjanpidon mukaan vuoden 1923 päättyessä 3,469,648 [nykyään 5,6 miljoonaa] henkeen. Tämä on, niinkuin jo on huomautettu, suurempi kuin täällä todellisuudessa asuva väestömäärä.

    Erotus kirjoihin merkityn ja todellisen väkiluvun välillä lienee noin 230,000–240,000 henkeä, millä määrällä siis äsken mainittu virallinen väkiluku on vähennettävä, jos tahdotaan saada selville valtakunnan nykyinen todellinen väkiluku.

    Lisää aiheesta
    • Kun väki vähenee, myös moni kyläkoulu tyhjenee.

      Yhteiskunta | Väestöennusteen mukaan kuntien käsiin jää myös paljon kouluja – ”Pitää miettiä, toteutuvatko lasten oikeudet päästä kouluun”

      Tilaajalle
    Jälleenvakuutusyhdistys Vakavan konttori sijaitsi Helsingissä Simonkatu 6:ssa. Samasta osoitteesta löytää nykyään esimerkiksi MT:n toimituksen.
    Jälleenvakuutusyhdistys Vakavan konttori sijaitsi Helsingissä Simonkatu 6:ssa. Samasta osoitteesta löytää nykyään esimerkiksi MT:n toimituksen. Kuva: Kansallisarkisto

    Pieni mies.

    Viipurin kutsuntatoimiston jälkikutsunnassa on asevelvollisuuttaan suorittamaan ilmoittautunut m.m. mökkiläisenpoika Anton Joonaanp. Talikka Viipurin pitäjän Ylä-Säiniöltä. Tarkastuksessa saatiin Talikan painoksi 26 kg. pituuden ollessa 123 sm. Talikka on muuten täysin virheettömästi ja sopusuhtaisesti kehittynyt nuori mies, täyttänyt viime elokuussa 19 vuolta. Maasta se pienikin ponnistaa.

    Lisää aiheesta
    • Majuri Jari Malmisen mukaan Puolustusvoimilla on ajantasainen tieto rataverkon kunnosta. Julkisuudessa esillä olleet puutteet esimerkiksi siltavauriosta ovat tiedossa.

      Liikenne | Suomen, Ruotsin ja Norjan pohjoisosissa rataverkko on niin harva, että se tietää ongelmia Puolustusvoimille

      Tilaajalle
    • Syntyvyys on Suomessa pudonnut historiallisen matalaksi.

      Politiikka ja talous | Uusin ennuste oli helpotus Suomen tyhjenemistä pelkääville – maaseutukaan ei autioidu

      Tilaajalle
    • Maaseudun Tulevaisuus antoi 22.11.1924 neuvoja perunaruton välttämiseen.

      Historia ja perinne | MT 100 vuotta sitten: Perunarutto vaivaa, mutta ehkä apua saisi tanskalaisesta kuopasta

  • Mainos: Nordea Private Banking
    <em id="emphasis">Hevoset ovat Johanna Riihijärvelle tärkeä vastapaino yrittäjän kiireisessä arjessa. Tallilla vietetyt hetket tarjoavat aikaa pysähtyä, kun Liikun kasvu pitää arjen vauhdikkaana. Kuva Sanni Alaraasakka.</em>

    Liikun perustaja Johanna Riihijärvi tavoitteli vapautta – vauraus seurasi perässä

  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Verhoile vanha tuoli itse – ei vaadi erityistaitoja

    • 2

      Koti | Mikä on paras ansa kotona pörrääville pikkukärpäsille? MT testasi viisi seosta: Voittaja on selvä eikä se ole ketsuppi

    • 3

      Historia ja perinne | Anni Reuterille selvisi väitöskirjaa tehdessä sukulaisten karu kohtalo Stalinin vainoissa – isovaarin kerrottiin kuolleen sydänkohtaukseen, mutta todellisuudessa hänet teloitettiin

    • 4

      67 kiloa kalaa yhdessä kilpailussa – lue kilpaonkijan tärpit ongintaan

    • 5

      Kulttuuri | Laulajatähti Noora Louhimo kärsi pitkään juurettomuudesta ja rajun koulukiusaamisen arvista: ”Nykyään voin analysoida itseäni paremmin”

    • 6

      Piha ja puutarha | Nyt on oikea hetki leikata puita ja pensaita – omenapuille syysleikkaus voi olla jopa hyödyksi

    • 7

      Hyvinvointi | Milloin alkoholin käyttö muuttuu liialliseksi? Uusi testi on lahjomaton ja paljastaa ongelman usein riittävän ajoissa

  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Emeritusprofessorit <strong id="strong-f423de44eaffb2bd2459742ce739a88d">Jukka Ahokas</strong> ja <strong id="strong-0e729a3bee79d50c85340aa9af4875dc">Aarne Pehkonen</strong>.

    Koneviesti | Historiikki kertoo Suomen maatalousteknologian opetuksen vaiheista

  • Turun Rautateollisuus ja Vaunutehdas Oy valmisti Kullervo-traktoreita vuosina 1919–1924. Kullervoja valmistui todennäköisesti alle 200 kappaletta. Valmistus jouduttiin lopettamaan traktorin teknisten ongelmien ja korkean hinnan vuoksi. Kullervot eivät toimineet odotetusti, esimerkiksi alun perin venekäyttöön suunnitellun moottorin jäähdytysteho ei kynnettäessä riittänyt. Sarka-museon yksilö aloitti kartanossa Kangasalla vuonna 1918. Kymmenen työvuoden jälkeen se siirrettiin ensin kartanon omaan museoon ja sieltä Tampereen kautta Loimaalle.

    Koneviesti | Loimaan Sarka-museo esittelee Suomen maatalouden ja maaseudun kehitystä ennen koneita ja koneistumisen jälkeen – katso otteita laajasta näyttelyannista

    Tilaajalle
  • Testit ovat tärkeä osa Koneviestin sisältöä ja keino erottautua muista lehdistä. Testit tehdään käytännön olosuhteissa yrityksissä, tiloilla ja tutkimuslaitoksissa. Kuva on traktorin renkaiden talviominaisuuksien testistä, joka tehtiin MTT Vakolassa vuonna 2011.

    Koneviesti | Koneviesti-lehti tänään vuonna 2012: Vain muutos on pysyvää