Suomen, Ruotsin ja Norjan pohjoisosissa rataverkko on niin harva, että se tietää ongelmia Puolustusvoimille
Suomen muusta Euroopasta poikkeava raideleveys aiheuttaa aikaviivettä, järjestelyjä ja lisäkustannuksia kuljetuksille, kertoo majuri Jari Malminen. Telinvaihtomahdollisuus ei ole sotilaskuljetuksissakaan realistinen vaihtoehto.Tilaajalle
Majuri Jari Malmisen mukaan Puolustusvoimilla on ajantasainen tieto rataverkon kunnosta. Julkisuudessa esillä olleet puutteet esimerkiksi siltavauriosta ovat tiedossa. Kuva: Pekka FaliSuomen rataverkon tiheydessä on puutteita. Verkon välityskyky ja häiriönsietokyky on osittain puutteellinen sotilaallisen liikkuvuuden näkökulmasta, kertoo majuri Jari Malminen Pääesikunnan logistiikkaosastolta.
”Myös matkustaja- ja tavaraliikenne kärsii Pohjois-Suomen harvasta ja vajavaisesta itä–länsi-suuntaisesta rataverkosta.”
Sotilaallinen liikkuvuus tarkoittaa kykyä liikutella sotilasjoukkoja ja sotilasmateriaalia nopeasti ja joustavasti.
Tilanne on sama myös naapurimaissa. Suomen, Ruotsin ja Norjan väestö on keskittynyt voimakkaasti maiden eteläosiin.
”Verkon vaatimaton tiheys ja välityskyky maiden pohjoisosissa on tunnistettu niin sotilaallisen liikkuvuuden kuin yleisen huoltovarmuuden näkökulmasta haasteelliseksi mahdollisissa häiriötilanteissa”, kertoo Malminen.
Suomen, Ruotsin ja Norjan väestö on keskittynyt voimakkaasti maiden eteläosiin.
Puolustusvoimille rautatieliikenne on yksi kuljetusmuoto maantieliikenteen, vesiliikenteen ja lentoliikenteen ohella.
Kaikille liikennemuodoille on Malmisen mukaan tarvetta myös maanpuolustuksen näkökulmasta.
Malmisen mukaan Puolustusvoimilla on ajantasainen tieto rataverkon kunnosta. Julkisuudessa esillä olleet puutteet esimerkiksi siltavauriosta ovat tiedossa.
”Myös Ruotsin rataverkon kunnosta tiedossa on yksiraiteiseen Malmbananiin liittyvät haasteet.”
Kaikille liikennemuodoille on Malmisen mukaan tarvetta myös maanpuolustuksen näkökulmasta.
Malmbanan eli Malmirata on 500 kilometrin pituinen rataosuus Ruotsin Luulajasta Norjan Narvikiin. Ruotsin vilkkain rautatie on altis häiriöille, kertoo Ruotsin liikennevirasto Trafikverket.
Svenska Dagbladet arvuutteli lokakuussa, onko Venäjällä sormensa pelissä siinä, että malmijunia on suistunut radalla kiskoilta niin helmikuussa kuin viime vuoden joulukuussakin.
Dagens Nyheterin mukaan 40 prosenttia Malmiradan kiskoista on yli 30 vuotta vanhaa ja kulunutta.
Tarpeellinen olisi esimerkiksi eurooppalaisen raideleveyden mukainen yhteys Rovaniemelle.
Sotilaallisen voiman keskittämistä Nato-maista Suomeen, Ruotsiin ja Norjaan harjoiteltiin keväällä. Osa harjoitusjoukon käyttämistä ajoneuvoista keskitettiin junakuljetuksena Narvikin satamasta Rovaniemelle.
Suomessa raideleveys on eri kuin muualla Euroopassa.
Ajoneuvot purettiin siis eurooppalaisen junan vaunuista ja siirrettiin ajamalla suomalaisen raideleveyden mukaiseen junaan Haaparannassa, kertoo Malminen.
Torniossa ja Haaparannassa olevia kaksoisraiteita ja siirtokuormauskapasiteettia ei juurikaan siviilirahdissa käytetä.
Alueella oleva vaunujen telinvaihtomahdollisuus ei Malmisen mukaan ole sotilaskuljetuksissakaan realistinen vaihtoehto.
”Suomen muusta Euroopasta poikkeava raideleveys aiheuttaa muun muassa merkittävää aikaviivettä, järjestelyjä ja lisäkustannuksia kuljetuksille.”
Puolustusvoimat esittikin kesällä eurooppalaisen raideleveyden laajentamisen jatkamista Torniosta. Tarpeellinen olisi esimerkiksi eurooppalaisen raideleveyden mukainen yhteys Rovaniemelle.
Iltalehti kertoi viime lauantaina, että Lapissa pannaan Venäjän uhan takia alulle jättihanke.
Tarkoituksena on rakentaa junayhteys Oulun ja Kemin satamista Tornioon ja Haaparantaan ja sieltä Kiirunaan ja Norjaan Narvikin satamaan.
”Huoltovarmuus ja sotilaallinen liikkuvuus edellyttävät rautatieyhteyden toteuttamista Narvikista Kemiin. Kyllähän se on ensimmäinen pätkä, joka pitää toteuttaa, jotta saamme ajettua Suomeen eurooppalaisella raideleveydellä”, sanoi liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne (ps.) Iltalehdelle.
Rataverkko
Valtion rataverkon pituus vuonna 2022 oli 5 918 ratakilometriä.
Pääväyliin kuuluu noin 3 400 kilometriä ja Euroopan laajuiseen TEN-T-verkkoon noin 3 600 kilometriä.
Yksiraiteista rataa on 5 205 kilometriä ja kaksi- tai useampiraiteista 713 kilometriä.
Tavarajunat liikennöivät lähes koko rataverkolla ja henkilöjunat noin 4 000 ratakilometrillä.
Raideleveys on Suomessa 1 524 millimetriä. Euroopassa käytetään yleensä 1 435 mm leveyttä.
Suomesta on raideyhteys Ruotsiin Tornion kautta ja Venäjälle Vainikkalasta, Imatrankoskelta, Niiralasta ja Vartiuksesta.
Lähde: Väylävirasto: Rataverkon kokonaiskuva, 2023
Puolustusvoimien tarpeita on Malmisen mukaan esitetty rataverkon kehittämissuunnitelmia valmisteltaessa ja niitä on myös toteutettu.
Väyläverkostossa ei Malmisen mukaan ole vain sotilaskäyttöön tarkoitettuja väyliä.
Sotilaallisen liikkuvuuden edistäminen kehittämällä liikenneinfraa parantaa myös esimerkiksi alueiden saavutettavuutta, Malminen kertoo.
EU hallinnoi tiettyjä rahoitusmekanismeja, joilla voi saada tukea erikseen määritellylle TEN-T-verkon liikenneinfran kehittämishankkeille. Rahoitusmekanismeissa on erikseen ohjelma sotilaallisen liikkuvuuden kaksoiskäyttöinfran kehittämisen tukemiseen.
Suomi on Malmisen mukaan menestynyt erinomaisesti näissä rahoitushauissa, ja niiden avulla on kehitetty myös puolustushallinnon esittämiä kohteita.
Iltalehti: Lapissa pannaan alulle jättihanke Venäjän uhan takia
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
