Itä- ja Pohjois-Suomi vaativat valtiolta rahaa alueen liikenteeseen ja energiaverkkoon – perusteena muun muassa sotilaallinen liikkuvuus
Maakuntajohtajat tahtovat kytkeä Itä- ja Pohjois-Suomen Ruotsin ja Norjan liikenneverkkoihin.
Valtion pitää omistajana taata Fingridin kantaverkkojen riittävä taso Itä- ja Pohjois-Suomessa, vaativat maakuntajohtajat. Kuva: Antti KohonenHallituksen on tuettava kaikin tavoin puhdasta energiaa hyödyntävien investointien käynnistymistä Itä- ja Pohjois-Suomessa, vaativat alueen maakuntajohtajat.
Valtiolta vaaditaan aktiivisuutta esimerkiksi Fingridn kantaverkkojen riittävän tason turvaamisesta Itä-ja Pohjois-Suomessa. Lisäksi alueelle tulisi heidän mukaansa kohdistaa väyläinvestointeja.
Rahaa kaivattaisiin esimerkiksi Savon ja Karjalan radoille ja vähäliikenteiseen tie- ja rataverkkoon sekä sujuviin matkaketjuihin.
”On tärkeää, että elinkeinoelämän ja sotilaallisen liikkuvuuden liikennetarpeet ja huoltovarmuus tulevat päivitettävään Liikenne 12 -ohjelmaan vahvoiksi kriteereiksi”, maakuntajohtajien kannanotossa kirjoitetaan.
Itä- ja Pohjois-Suomen erityishuomion tarvetta perusteellaan sillä, että Venäjän hyökkäyssodasta johtuneet kerrannaisvaikutukset näkyvät Suomessa etenkin näillä alueilla.
Itärajan sulkeuduttua Pohjois-Suomessa ovat myös Suomen ainoat maayhteydet muuhun Eurooppaan.
”Itä- ja Pohjois-Suomi tulee kytkeä Pohjois-Ruotsin ja Pohjois-Norjan liikenneverkkoon ja meriliikenteen toimivuutta Perämeren satamissa tulee vahvistaa EU:n parlamentin ehdotuksen mukaisesti”, kannanotossa vaaditaan.
Lisäksi maakuntajohtajat muistuttavat Suomen EU:lta saaman rahoituksen perustuvan Itä- ja Pohjois-Suomen olosuhteisiin, kuten harvaan asutukseen, pitkiin etäisyyksiin ja kylmään ilmastoon.
”Itä- ja Pohjois-Suomen harva asutus on tärkein kriteeri koko Suomen saamalle EU-rahoitukselle, ei pelkästään NSPA-erityistuelle”, maakuntajohtajat sanovat.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
