Toimitusjohtaja Kai Gyllström haluaa viedä Atriaa yhä kansainvälisempään suuntaan. Kuva: Carolina Husu
Itä- ja Pohjois-Suomesta Euroopan nauta-aitta, visioi Lihakunnan puheenjohtaja
Itärajan asuttuna pitäminen tarvitsee kannattavaa kotieläintuotantoa, muistutti Lihakunnan Jyrki Halonen.Tilaajalle
Suomalaisen naudanlihantuotannon vahvuuksia ovat nurmipohjainen ruokinta sekä maitorotuisten vasikoiden kasvattaminen lihantuotantoon. Kuva: Carolina HusuSuomalaisen naudanlihan tuotannon tulevaisuus näyttää valoisalta, kun siihen aktiivisesti uskotaan, linjasi Lihakunnan hallituksen puheenjohtaja Pasi Korhonen osuuskunnan 120-vuotisjuhlassa Siilinjärvellä 24. marraskuuta.
Hänen visiossaan suomalainen nurminauta viedään käsistä vuonna 2053, kun Lihakunta täyttää 150 vuotta.
”Itä- ja Pohjois-Suomi on Euroopan nauta-aitta”, latasi Korhonen visionsa seminaarin paneeliskeskustelussa ja sai kovimmat aplodit.
MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila ennusti, että suomalaisesta ruuasta on pulaa, vaikka sitä tuotetaan enemmän kuin koskaan.
”Ehkä ilmasto onkin meidän puolella. Suomessa on useita alueita, joissa maataloudella on tulevaisuutta”, linjasi europarlamentaarikko Elsi Katainen.
Atrian toimitusjohtaja Kai Gyllström unelmoi nykyistä kansainvälisemmästä Atriasta.
”Haemme kasvua sieltä, missä kasvua on”, Gyllström totesi.
Viennin vastuullisuutta Gyllström perusteli sillä, että lähtökohdat vähäpäästöiseen tuotantoon ovat Suomessa hyvät.
”Lisäksi viemme lähinnä osia, joille ei ole täällä kysyntää.”
Gyllström ennakoi lihan kulutuksen kasvavan vielä myös Suomessa.
”Ruotsissa kulutus on ollut kasvussa jo pari vuotta. Usein samat ruokatrendit näkyvät meillä myöhemmin.”
Maailmanlaajuisesti lihatuotannon ennustetaan kasvavan edelleen, kertoi työelämäprofessori Kaisa Karttunen Helsingin yliopistosta.
Hän toivoi Suomen vastaavan ympäristöä ja eläinten hyvinvointia koskeviin haasteisiin ennemmin etukenossa kuin myöhässä. Kotimaisten tuotantopanosten käyttöä pitäisi lisätä ja ulkomaisia riippuvuuksia vähentää.
”Päätöksiä haluttuun suuntaa on ryhdyttävä tekemään nyt.”
Gyllström muistutti, että ympäristötavoitteiden saavuttaminen vaatii rahaa.
”Keinoja on saatava kaupallistettua tavalla tai toisella.”
Lihakunnan hallintoneuvoston puheenjohtaja Jyrki Halonen muistutti, että itäinen Suomi tarvitsee kotieläintaloutta, jos alue halutaan pitää asuttuna. Kuva: Terhi TorikkaKotieläintuotannon merkitys on suuri myös turvallisuuden ja aluepolitiikan kannalta, muistutti Lihakunnan hallintoneuvoston puheenjohtaja Jyrki Halonen.
”Tukipolitiikkaa ei pidä viedä luonnonhoitonurmien suuntaan, jos itäinen Suomi meinataan pitää asuttuna. Siellä tarvitaan kotieläintuotantoa ja sen on oltava kannattavaa.”
Korhonen muistutti että kotieläintalous tarvitsisi käyttöön myös niitä peltoja, joilta nyt ei korjata nurmisatoa.
”Luonnonhoitopellot eivät saisi syrjäyttää aktiiviviljelyä. Tästä kärsivät etenkin nuoret viljelijät”, Katainen totesi.
Katainen muistutti, että elävä maaseutu tarvitsee myös muita elämisen edellytyksiä tilojen ympärille. Infran ja palvelujen on toimittava.
Marttila kehotti tuottajia esittelemään alan tulovirtoja kuntien päättäjille, jotta niiden merkitys kuntien taloudessa ei unohdu.
”Suurin uhka Suomelle on EU:n luontoreservaatin rooli. Siihen ei pidä suostua”, Marttila jyrähti.
Marttila arvioi paneelikeskustelussa, että varsinkin Itä-ja Pohjois-Suomen asema olisi ilman osuustoimintaa nykyistä heikompi.
Lihakunnan vuosia iltajuhlassa muistellut pitkäaikainen toimitusjohtaja Paavo Jauhiainen kuvaili Atrian ja lihaosuuskuntien olevan suomalaiselle lihantuotannolle samankaltainen suoja, kuin Nato on nyt Suomelle.
Korhosen mukaan Atrian menestyksen perusta on ollut sopeutuminen muuttuviin tilanteisiin, kovan työn arvostaminen sekä osuuskunnan omistajien ja jäsenten luottamus toimialaan.
Myös Atrian toimitusjohtajan tehtävästä vuonna 2006 eläköitynyt vuorineuvos Seppo Paatelainen korosti puheessaan tuottajien ja osuuskunnan johdon tiiviin yhteistyön merkitystä.
- Osaston luetuimmat
