• ”Suomessa ei pidä ajaa tuotantoa alas, vaan tuottaa muillekin”, ministeri Essayah kannusti lihantuottajia

    Viennin lisäämisessä on tulojen lisäksi kyse globaalista ruokaturvasta, maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah totesi Lihakunnan 120-vuotisjuhlassa.
    Maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah kuvattuna MTK:n valtuuskunnassa 23.11.2023.
    Maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah kuvattuna MTK:n valtuuskunnassa 23.11.2023.  Kuva: Jarno Mela
    Maatalous|Lihantuotanto
    25.11.202316:58
    Terhi Torikka
    Siilinjärvi

    Suomalaisen naudanlihan tuotannon tulevaisuus näyttää valoisalta, kun siihen aktiivisesti uskotaan, linjasi Lihakunnan hallituksen puheenjohtaja Pasi Korhonen osuuskunnan 120-vuotisjuhlassa Siilinjärvellä perjantaina 24.11.2023.

    Uskoa tuottajiin valoi myös juhlassa puhunut maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah (kd.).

    ”Haluan vapauttaa tuottajat syytettyjen penkiltä”, Essayah sanoi viitaten alan kohdistuneeseen paineeseen ilmastokeskustelussa.

    Ministeri muistutti, kuinka tutkimustiedollakin on vahvistettu, että Suomen olosuhteet soveltuvat nurmipohjaiseen tuotantoon ja siksi naudanlihan tuotannon kehittäminen täällä on perusteltua.

    ”Täällä ei pidä ajaa tuotantoa alas, vaan tuottaa muillekin”, Essayah totesi.

    ”Tavoitteena on kaksinkertaistaa ruokavienti vuoteen 2030 mennessä. Vientitulojen lisäksi siinä on kyse globaalista ruokaturvasta.”

    Viennin suuntaan katsoo vahvasti myös Atrian nykyinen toimitusjohtaja Kai Gyllström.

    ”Haemme kasvua sieltä, missä kasvua on”, Gyllström totesi Lihakunnan juhlaseminaarissa.

    Suomalaisen naudanlihantuotannon vahvuuksia ovat muun muassa ruokinnan nurmirehuvaltaisuus sekä maitorotuisten vasikoiden käyttö osana lihaketjua.
    Suomalaisen naudanlihantuotannon vahvuuksia ovat muun muassa ruokinnan nurmirehuvaltaisuus sekä maitorotuisten vasikoiden käyttö osana lihaketjua.  Kuva: Jaana Kankaanpää

    Alan kehittäminen edellyttää, että tuotanto on kannattavaa. ”Kustannusten nousu on saatava läpi elintarvikeketjussa”, Essayah linjasi.

    Hän vakuutti, että valtiovalta pyrkii tasapainottamaan elintarvikeketjua.

    ”On kaikkien etu, että ketjun osapuolet ovat tasavahvoja.”

    Essayahin mukaan on pitkälti osuuskuntien ansiota, että kotimainen tuotanto on säilyttänyt Suomessa sen aseman, joka sillä on nyt. Esimerkiksi naudanlihassa omavaraisuusaste on selvästi suurempi kuin vaikkapa naapurimaassa Ruotsissa.

    ”Osuustoiminta on edelleen ajankohtaista, tarpeellista ja osoittanut toimintakykyntä muuttuvassa maailmassa.”

    Lihakunnan vuosia juhlassa muistellut pitkäaikainen toimitusjohtaja Paavo Jauhiainen kuvaili Atrian ja lihaosuuskuntien olevan suomalaiselle lihantuotannolle samankaltainen suoja, kuin Nato on nyt Suomelle.

    Atrian menestyksen perusta ovat sopeutuminen muuttuviin tilanteisiin, kovan työn arvostaminen sekä osuuskunnan omistajien ja jäsenten luottamus toimialaan, totesi Pasi Korhonen.

    ”Markkinoiden realiteetit on hyväksyttävä ja pystyttävä tekemään päätöksiä. Otamme riskejä ja haluamme kehittyä”, Korhonen sanoi.

    Mitä huonommat ajat ovat, sitä tärkeämpänä omaa tuotantoa pidetään, muistutti Atrian toimitusjohtajan tehtävästä vuonna 2006 eläköitynyt vuorineuvos Seppo Paatelainen.

    Paatelainen korosti puheessaan tuottajien ja osuuskunnan johdon tiiviin yhteistyön merkitystä.

    Lisää aiheesta
    • Kuluneella kasvukaudella hiilensidontamenetelmiä on pilotoitu ympäri Suomen. Luumäellä kylvettiin kerääjäkasviksi valkoapilaa. Kuvassa vasemmalta oikealle Risto Lahti, Sami Paatero, Risto Sairanen ja Lauri Jyllilä.

      Ilmastonmuutos | Lentomatkan päästöjä voi pian kompensoida viljelijä: Tuottajaomisteinen yhtiö kaavailee hiilensidonnasta tiloille kannattavaa liiketoimintaa

      Tilaajalle
    • Päästöjen leikkaamisen lisäksi niitä voi kompensoida. Kerääjäkasvina käytetty valkoapila sitoo hiiltä tehokkaasti.

      Ilmastonmuutos | Ilmastonmuutokseen liittyvät vaatimukset kiristyvät: Ensi vuonna isojen yritysten on pakko raportoida ilmastovaikutuksensa

      Tilaajalle
    • Viljelijätaustaisen omistusrakenne mahdollistaa Maanvaalija Oy:n toimitusjohtaja Risto Lahden mukaan sen, että suurin hyöty hiilensidonnasta päätyy toimenpiteen toteuttavalle viljelijälle ja metsänomistajalle.

      Ilmastonmuutos | Viljelijät havittelevat hiilensidonnasta tiloille kannattavaa bisnestä – Atrian tuottajaosuuskunnat perustivat oman yhtiön

  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Kasvintuotanto | Pentti Heikura kasvatti perunoita turpeessa ja lannoitti ne tuhkalla – sato yllätti

      Tilaajalle
    • 2

      Maidontuotanto | Tuomas ja Ida-Maria Pietiläinen ostivat lopettavan tilan robotin ja koko karjan

      Tilaajalle
    • 3

      Kasvintuotanto | Biostimulantit kiinnostavat viljelijöitä

      Tilaajalle
    • 4

      Maatalouskoneet | Suomalainen ohjelmistoyhtiö teki kansainvälisen läpimurron

    • 5

      Maatalouskoneet | Suomessa valmistettu uutuuskone leikkaa ja kerää ruokoja rannoilla

      Tilaajalle
    • 6

      Maidontuotanto | “Halusin, että lehmät jäisivät” – päätös, joka muutti Vakkamäen tilan suunnan

      Tilaajalle
    • 7

      Talous | Maatalouden energiaveron lisäpalautus maksetaan syyskuun lopussa

      Tilaajalle
  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Kolumni
    Erkki Holma

    Koneviesti | Karjatalouden huima kehitys