Yle lähettää myös ruotsin- ja saamenkielisiä jumalanpalveluksia. Svenska Ylen Mikael Andersén äänittämässä jumalanpalvelusta arkistokuvassa. Kuva: Yle
Yle Radio 1 karsi hengellisen musiikin määrää – tutkijaa muutos ei yllätä: ”Yle kilpailee samoista yleisöistä kuin muut radio- ja televisiokanavat”
Yle Radio 1 vähensi tänä vuonna hengellisen musiikin soittoaikaa ja poisti iltahartauden uusinnan kanavaltaan. Uskontotieteen vanhempaa yliopistonlehtori Teemu Taira uskoo, että hartausohjelmat säilyvät.Tilaajalle
Yle Radio 1 karsi Hartaat sävelet-ohjelman arkipäivän iltalähetyksestä viisi minuuttia, mikä tarkoittaa keskimäärin yhden hengellisen kappaleen poistumista joka päivä. Hartaat sävelet on soittanut hengellistä musiikkia kanavalla jo 60 vuoden ajan. Kuva: Timo FilpusJulkisen palvelun mediana Ylellä on lakisääteinen tehtävä tarjota hartausohjelmia. Julkisen palvelun median luonteeseen kuuluu tarjota sisältöjä eri taustoista tuleville ihmisille. Jumalanpalvelukset ovat perinteisesti kuuluneet eurooppalaiseen julkisen palvelun yleisradiotoimintaan esimerkiksi Pohjoismaissa.
Kuluvan vuoden alussa Yle vähensi hengellisen musiikin määrää, kun Yle Radio 1:n Hartaat sävelet- ohjelman iltalähetyksestä karsittiin viisi minuuttia maanantaista perjantaihin. Se tarkoittaa keskimäärin yhden hengellisen kappaleen poistumista arkisin. Lyhennys koski vain arki-iltojen Hartaat sävelet-ohjelmaa eikä ulottunut arkiaamujen tai lauantai-illan ohjelmaan. 60 vuotta pyörineessä Hartaat sävelet-ohjelmassa kuullaan virsiä ja hengellisiä lauluja niin perinteisinä kuin uudempina versioina.
”Lyhennys tehtiin, jotta radiossa uutena alkanut Uutispodcast mahtuu lähetykseen. Uutispodcast täydentää Yle Radio 1:n syventävää ajankohtaistarjontaa näinä pandemioiden, ympäristöhuolien ja sotien aikoina”, kertoo Yle Radio 1:n vastaava tuottaja Anna Simojoki.
Simojoki toteaa, että Hartaat sävelet-ohjelman merkitys isolle joukolle kuuntelijoita on kiistaton, ja hengellinen sisältö on Suomen vanhimmalle radiokanavalle tärkeää.
Iltahartauden uusinta poistui niin ikään Yle Radio 1:ltä tämän vuoden alusta. Aamuhartauden uusinta poistui jo viime vuonna.
Aamuhartauden pikauusinnan poistuminen ja samaan aikaan tapahtunut lähetysajan muutos vei viime vuonna lähes puolet kuulijoista, kertoo ohjelmapäällikkö Kimmo Saares Kirkon viestinnästä. Hän toimii Ylen suomenkielisten ohjelmien vastaavana toimittajana ja päättää niiden sisällöistä.
”Kirkolliset toimijat olisivat toivoneet aamu- ja iltahartauksille tietysti jatkoa. Olemme saaneet tästä myös paljon palautetta kuuntelijoilta, jotka toivovat uusintoja takaisin”, Saares sanoo.
Aamuhartauden poistuminen johtuu Saareksen mukaan siitä, että Yle on muutenkin vähentänyt pikauusintoja. Iltahartauden uusinta lähti sen sijaan kuluvan vuoden alussa, koska Yle Radio 1:n lähetys lyheni joka päivä tunnilla, mikä johtuu uusista työvuorojärjestelyistä. Kaikki hartaudet ovat kuitenkin kuunneltavissa Yle Areenassa.
”Hengellinen sisältö on Suomen vanhimmalle radiokanavalle tärkeää.” Anna Simojoki
Hartauksien tuotantomääriä ei ole sen sijaan vähennetty. Hartauksia on aivan yhtä paljon kuin ennenkin.
Saares ei osaa ottaa kantaa siihen, vähentääkö Yle jatkossa lisää hartausohjelmien tarjontaa. Hän korostaa, että korona-aikana Yle kuitenkin nosti merkittävästi televisiojumalanpalvelusten lähetysten määrää.
Aamu- ja iltahartauden uusinnan poistuminen sekä hengellisen musiikin vähentyminen ei yllätä Helsingin yliopiston uskontotieteen vanhempaa yliopistonlehtori Teemu Tairaa.
”Yle kilpailee samoista yleisöistä kuin muut radio- ja televisiokanavat. Sama ilmiö näkyy Isossa-Britanniassa, jossa uskontoaiheisten ohjelman tekijät BBC:llä olivat todella tietoisia siitä, että ohjelmien on vedettävä niin katselijoita kuin kuuntelijoita”, kertoo Briteissä asunut Taira.
Tuotettavista tv-jumalanpalveluksista 75 % on luterilaisia, radiossa alle 60 %. Muu osuus jumalanpalveluksista jakautuu ortodoksien, vapaiden kirkkokuntien sekä katolisen kirkon välillä, kuten muutkin hartausohjelmat
”Olen tyytyväinen nykyiseen malliin, jossa tarjoamme katselijoille ja kuuntelijoille perinteisiä jumalanpalvelusmessuja ja lisäksi formaattijumalanpalveluksia”, Saares kertoo.
Saares sanoo, että negatiivisetkin palautteet ovat tärkeitä.
”Osa on ollut sitä mieltä, ettei Pisara ole oikea hartausohjelma, kun se ei ole niin perinteinen. On myöskin toivottu enemmän urkumusiikkia bändimusiikin tilalle”, hän toteaa.
Tairan mielestä kiinnostavaa on, kuinka paljon Ylen hartausohjelmissa valtaa on kirkoilla. Keskustelun paikka olisi julkisuudessa, kenellä on valta päättää näistä hartausohjelmista ja niiden sisällöistä.
”Tutkimusten mukaan uskontoon suhtaudutaan mediassa myönteisesti niin kauan kuin hengelliset ohjelmat ovat linjassa yhteiskunnan yleisen arvomaailman kanssa. Mutta kuka päättää tästä yleisestä arvomaailmasta ja määrittää, mitkä toimijat jäävät medianäkyvyyden ulkopuolelle?” Hän pohtii.
Anna Simojoki Yleltä toteaa, että evankelis-luterilaisella kirkolla ei ole valtaa päättää hartausohjelmista ja niiden sisällöistä. Hartausohjelmia koordinoi Kirkon Viestintä. Päättävä elin on Hartausohjelmien valvontaelin, jossa on edustus kaikilla kristillisillä kirkkokunnilla.
”Uskontoon suhtaudutaan mediassa myönteisesti niin kauan kuin hengelliset ohjelmat ovat linjassa yhteiskunnan yleisen arvomaailman kanssa.” Teemu Taira
Juttua korjattu 19.4. klo 14.03. Pisara ei ole formaattijumalanpalvelus, vaan lyhyt tv:n hartausohjelma.
- Osaston luetuimmat
