Seija Ekholm haluaisi laajentaa hyvinvointialan ja pitopalveluyritystään Joroisten Kuvansissa. Haave ei ole toistaiseksi onnistunut. Kuva: Saara LaviItä huutaa apua
Itä-Suomen kehitys laahaa monin paikoin muuta Suomea perässä.TilaajalleMonen yrittäjän haaveet ja investoinnit ovat nyt jäissä itäisessä Suomessa.
”Olen kuullut kerrottavan pankinjohtajista, jotka eivät edes uskalla tavata yrittäjiä”, kertoo Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen.
Tämä lause kiteyttänee itäsuomalaisten yrittäjien ahdingon.
Itäinen Suomi on ottanut pahimman kolauksen Venäjän hyökkäyssodan ja sulkeutuneen itärajan seurauksista, kun muun muassa venäläiset asiakkaat katosivat.
”Matkailutoimiala Etelä-Karjalassa on menettänyt sodan seurauksena vuositasolla noin 300 miljoonaa euroa matkailutuloa. Kovia tappioita ovat kärsineet myös metsä-, logistiikka- ja palveluala”, sanoo elinvoimajohtaja Kirsi Vainio Etelä-Karjalan liitosta.
Itä-Suomea rokottavat Suomen suurin työttömyysaste, sairastavuus, työkyvyttömyys, matala syntyvyys ja maaltamuutto.
Myös inflaatio ja arvonlisäveron korotus tekevät usealle yritykselle hallaa.
Tässä jutussa Itä-Suomella tarkoitetaan Lappia lukuun ottamatta kaikkia niitä maakuntia, jotka sijaitsevat itärajalla tai sen vaikutuspiirissä. Itä-Suomeksi katsotaan Pohjois-Karjala, Etelä-Karjala, Pohjois-Savo, Etelä-Savo, Kainuu, Kymenlaakso ja Pohjois-Pohjanmaa.
Seija ja hänen aviomiehensä Tomppa Ekholm viihtyivät niin paljon maalla, että halusivat muuttaa sinne. Tomppa on ulkopuolisissa töissä mutta tekee esimerkiksi polttopuut hyvinvointi- ja majoitusyritys Kirvesrantaan. Kuva: Saara LaviSeija Ekholm toteutti vuonna 2022 haaveensa ja muutti pääkaupunkiseudulta kotiseudulleen Kuvansiin Varkauden lähelle.
Saimaan rannan tuntumasta löytyi kaunis, noin puolen hehtaarin tontti, johon kuuluu suuri hirsitalo, rantasauna ja laavu. Sinne entinen tarjoilija päätti perustaa majoitusta, pitopalvelutiloja ja hyvinvointipalveluja tarjoavan yrityksen nimeltään Kirvesranta.
”Haluan tuoda eloa maaseudulle”, Ekholm sanoo syynsä yrittäjyyteen.
Nyt yrittäjä haluaisi laajentaa tiloja. Hän tahtoisi ostaa kiinteästi pihapiiriin kuuluvan toisen samankokoisen tontin ja sillä olevan mökin majoitusta varten. Tähän mennessä Ekholm on vuokrannut mökkiä kuolinpesän omistajilta.
”Liikevaihto on tosi hyvässä kasvussa ja asiakasvirrat ovat lisääntyneet koko ajan. Mökin vuokra on iso osa liikevaihdosta. Jos mökki myydään jollekin muulle, joudun suunnittelemaan yritystoiminnan uusiksi.”
Ekholm ei ole kuitenkaan saanut lainaa mökkiin. Pankki näkee sen liian suurena riskinä.
”Tuntuu ikävältä, kun haluaisin laittaa mökistä omannäköisen ja tehdä siitä osan majoituskokonaisuutta”, hän harmittelee.
Ekholm ymmärtää toki pankin näkökulmaa. Hän ei ole miehensä kanssa pystynyt kerryttämään säästöjä, kun kaikki käytettävissä oleva varallisuus meni päärakennuksen ja tontin ostoon.
Yrittäjä kokee, että pienet yrittäjät on ajettu seudulla ahtaalle. Hän huomauttaa, että Järvenpään Nooa Säästöpankki olisi kyllä myöntänyt lainan molempien tonttien ja kiinteistöjen ostoon, mutta ne olivat liian kaukana toiminta-alueesta.
”Nyt puhutaan vain 100 000 eurosta, mitä tarvitsisimme mökin ostoon, mutta sen sijaan miljardeja tekevät yritykset saavat mittavia tukia valtiolta”, hän puhahtaa.
”Haluan tuoda eloa maaseudulle.”
Saimaan rannalla sijaitsevassa Kirvesrannassa järjestetään juhlia ja tilaisuuksia. Pienemmät ruokatilaukset, kuten aamupalan ja leipomiset, Ekholm hoitaa itse. Suurimpiin tilaisuuksiin ruuat ja juomat tekee pitopalvelu. Kuva: Saara LaviMT:n tietojen mukaan itäsuomalaiset pankit ovat muuttuneet aiempaa varovaisemmiksi myöntämään lainaa maataloustuottajille. Pankkien vakuusvaatimukset ovat kiristyneet entisestään.
”Täällä Itä-Suomessa se tarkoittaa sitä, että jos rakennat miljoonan euron navetan, niin vakuusarvo saattaa olla rahoittajalla vain 100 000 euroa”, kertoo MTK-Pohjois-Karjalan toiminnanjohtaja Jari Rouvinen.
Hän arvelee, että pankkien jyrkät vakuusvaatimukset johtuvat Venäjän pelosta.
”Normaalit talouden lait eivät enää käy tähän tilanteeseen. Jonkin sortin panikoimisesta tässä on kyse tai sitten laskukoneessa on tapahtunut virhe.”
Rouvisen mielestä vakuusongelmaan tarvitaan EU:lta tukea.
”Normaalit talouden lait eivät enää käy tähän tilanteeseen.”
Kiteeläinen maidontuottaja Ari Hänninen yritti saada heinäkuussa 2023 pankilta lainaa kahden lypsyrobotin investointiin. Navetassa oli ennestään lypsyasema. Lainan määrä oli 250 000 euroa.
”Meille oli vaimoni kanssa luonnollinen askel, että kehitämme tilaa, ja myös pankki tiesi siitä. Pankin vastaus oli, että meidän pitäisi odottaa pari vuotta. Mutta me yrittäjät, lypsyasema ja työntekijät olimme jo siinä kunnossa, että olisi ollut henkilöriski jatkaa lypsyasemalla”, Hänninen kertoo.
Lypsyasemalla jatkaminen olisi hänen mukaansa tarkoittanut kaikilla niska-hartiaseudun ongelmia, mistä olisi seurannut mahdollisia sairauslomia ja leikkauksia.
Myöhemmin yrittäjä haki lainaa rahoitusyhtiö Siemens Financial Servicelta ja sai sen.
”Kahdella lypsyrobotilla maitomäärä kasvoi vuodessa 150 000 litraa. Liikevaihtoa tuli lisää 95 000 euroa vuodessa”, hän iloitsee.
Hänninen oli onnekas saadessaan lainan toiselta rahoittajalta. Usein jos investoinnin arvo ei vastaa vakuusvaatimusta, yrittäjä jättää investoinnin tekemättä.
Hännistä harmittaa Itä-Suomessa myös ”tukitilat”, jotka syövät aktiivitilojen myyntiä ja vuokramarkkinoita.
”On sellaisia eläkkeellä olevia tiloja, jotka eivät tarvitse peltoja aktiiviviljelyyn, vaan saavat peltotuet joka vuosi vain niittämällä kasvuston kerran vuodessa maahan.”
Kiteeläinen maitotilallinen Ari Hänninen kokee, ettei Itä-Suomessa oikein mikään yritys saa pankkilainaa. Kuvituskuva. Kuva: Sanne KatainenSuomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen on tietoinen pankkien lisääntyneestä haluttomuudesta tarjota rahoitusta yrityksille eri puolella Suomea, mutta erityisesti Itä-Suomessa.
”Joidenkin toimialojen rahoitus on leikattu olemattomaksi. Jotkut pankit eivät rahoita juurikaan esimerkiksi maataloutta.”
Pentikäisen mukaan taustalla on laajempi eurooppalainen ja kansallinen säätely, minkä vuoksi pankit eivät voi tai halua ottaa liikaa riskejä johtuen pankkikriiseistä.
”Pankkien pitäisi ymmärtää, että osa niiden yhteiskuntavastuusta on rahoittaa yrityksiä. Yritykset eivät pääse kasvuun, jos pankit eivät rahoita kasvua. Samaan aikaan pankit tekevät erinomaista tulosta”, Pentikäinen toteaa.
Eniten sodasta on kärsinyt raja-Suomi, mutta muulla Itä-Suomella menee paikoin jopa paremmin kuin muualla maassamme, sanoo Suomen Yrittäjien Mikael Pentikäinen. ”Ei pidä synkistellä Itä-Suomen tilannetta, sillä se voi ruokkia huonoa kehitystä." Kuva: Jarno MelaKainuun maakuntajohtaja Riikka Pirkkalaisen mukaan vakuusongelma kurjistaa itäisen Suomen kehittämistä. Hänen mukaansa alueen potentiaali on valtavan suuri koko kansantaloudelle.
Pohjois-Savon maakuntajohtaja Tytti Määttä lisää, että vakuusongelman ratkaisemiseksi on kuitenkin keinoja.
”Itäisen Suomen maakunnan liitot ovat esittäneet, että luodaan itäisen Suomen maataloustuottajille oma takausmekanismi varmistamaan investointien käynnistäminen ja toiminnan kannattavuus. Olemme myös esittäneet, että perustetaan Finnveran erityisen riskinoton rahoitussalkku Itäiseen Suomeen. Se antaa Finnveralle mahdollisuuden tukea itäisen Suomen yrityksiä suorilla lainoilla ja korkeammalla riskillä.”
Moni ei tunne riittävästi itäisen Suomen mahdollisuuksia, ja se estää sen kehittämistä, sanoo Pohjois-Savon maakuntajohtaja Tytti Määttä. ”Ainakin päättäjät tuovat juhlapuheissa esiin, että Itä-Suomen turvallisuuteen, asutukseen ja yritysten elinvoimaa pitää panostaa, mutta on eri asia, konkretisoituvatko puheet alueelle suuntautuviin investointeihin." Kuva: Miska PuumalaMT pyysi tätä juttua varten pääministeri Petteri Orpoa kommentoimaan Itä-Suomen yritysten talousvaikeuksia, mutta hän ei aikataulusyistä ehtinyt antaa kommentteja.
Orpon valtiosihteeri Risto Artjoki kiistää MT:lle, että hallitus ei olisi tehnyt Itä-Suomeen parannuksia. Hallitus on huomioinut, että Itä-Suomen elinvoimaisuus on myös turvallisuuskysymys, ja käynnistänyt tänä vuonna itäisen Suomen ohjelman valmistelun.
”Esimerkiksi metsäalan ja biotalouden tutkimusrahoitusta vahvistetaan ensi vuonna. Tämä luo ennen kaikkea itäiselle Suomelle merkittäviä mahdollisuuksia”, sanoo Artjoki.
Hallitusohjelmassa on luvattu 130 miljoonaa länsirannikon kilpailukyvyn ja kasvun edistämiseen. Eikö tällaista pitäisi olla Itä-Suomellekin, jos se on luvattu pitää asuttuna?
”Itä-Suomen saavutettavuutta parannetaan 500 miljoonalla eurolla. Rahoitamme muun muassa Karjalan-radan ja Savon radan kehittämistä, VT 15:ttä ja VT 5:ttä.”
Määtän mukaan hallitus ei ole kuitenkaan varannut Savon rataan riittävästi rahaa. Suunnittelurahan pitäisi olla suurempi muun muassa, koska Pohjanmaan ja Karjalan radan välinen osuus on häiriötilanteissa kriittisesti tärkeä varareitti.
”Suunnittelualue on rajattu Kouvola–Kuopio ja Kontiomäki–Iisalmi -alueille. Siitä puuttuu Pohjois-Savon kannalta tärkeä väli Siilinjärvi–Iisalmi”, Määttä kritisoi.
Savon rata on Määtän mukaan keskellä Suomea, ja se pitäisi nähdä keskeisenä solmukohtana, joka yhdistää lännen ja idän teitä. Nyt rata on ruuhkautunut, mikä haittaa yritysten toimintaa.
Toisaalta Itä-Suomen taloustilanne ei ole mustavalkoinen vaan esimerkiksi Kainuu ja Pohjois-Savo porskuttavat maakuntien talouskasvutilastojen kärjessä.
”Kainuu johtaa tänä vuonna kaikkien maakuntien talouskehitystä. Täällä kehittyy vahvasti metsäbiotalous, teknologiateollisuus, ICT-sektori ja peliala”, sanoo Pirkkalainen.
”Meillä on ollut Suomessa sellainen mantra, että kasvua syntyy sinne, minne väestö pakkaantuu. Mutta Kainuun talouskehityksen näkymät ovat ehkä vahvemmat kuin koskaan maakunnan historiassa”, hän korostaa.
Määttä korostaa, että Itä-Suomi ei ole mikään perähikiä vaan sinne on sijoittunut kansainvälisesti merkittäviä yrityksiä.
”Hyvinvointiteknologia kiinnostaa tällä hetkellä ja meillä Pohjois-Savossa se on kasvava kärkiala. Pohjois-Savoon rakentuu parhaillaan uusi lääketehdas Fin Vector oy, josta toimitetaan lääkkeitä Yhdysvaltojen markkinoille. Lisäksi meillä tulee jatkossakin olemaan teollisuuden kärkitoimijoita niin kone- ja energiateknologian kuin elintarviketeollisuudenkin parissa.”
MT:n haastattelemien maakuntajohtajien ja Pentikäisen mukaan Itä-Suomi pelastetaan talousahdingosta laittamalla ensinnäkin tie-, rata- ja kantaverkko eli kriittinen infrastruktuuri kuntoon. Ihmisten, tiedon ja liikenteen on päästävä kulkemaan.
”Sitä, että tuulivoimaa ei pysty Puolustusvoimien tutka-asemien vuoksi tänne rakentamaan, ei pidä jäädä surkuttelemaan, vaan pitää pyrkiä aurinkovoiman ja vedyn edistämiseen”, sanoo Määttä.
Etelä-Karjalan liiton Kirsi Vainio sanoo, että matkailuyritykset pelastetaan saksankielisten maiden asiakkailla.
”Tarvitaan julkisia toimijoita auttamaan yrityksiä, kuten Visit-organisaatioita tuomaan matkan järjestäjiä ja mediaa paikan päälle kohteisiin.”
Pentikäisen mukaan alueen yliopistojen ja yritysten täytyisi tehdä yhä enemmän yhteistyötä, jotta yritykset pääsevät tuomaan markkinoille uusia innovaatioita.
”Tarvitaan esimerkiksi gradun tekijöitä yrityksiin, yritysten edustajia yliopistovierailuille, yrittäjäkursseja opiskelijoille ja hallintoon yritysten edustajia. Tieteen riippumattomuudesta se ei ole pois.”
Määttä haluaa tuoda mukaan vielä inhimillisen näkökulman.
”Koska alueen hyvinvointi tilastollisesti laahaa muuta maata perässä, ihmisten hyvinvointiin ja mielenterveyteen satsaamisella olisi laajakantoiset vaikutukset niin talouskasvuun kuin yksilöille ja perheille”, Määttä päättää.
- Osaston luetuimmat
