Suomen Saksan-suurlähettikäs Kai Sauer Suomen Berliinin-lähetystön sisäpihalla. Hänen juurensa ovat vahvasti Näsijärven maisemissa. Kuva: Bernhard Ludewig
Suurlähettiläs kertoo, mitä Suomesta ajatellaan nyt Saksassa ‒ Ukrainan sota muutti mielikuvan
Suomen Saksan-suurlähettiläs Kai Sauerin mukaan Euroopan oma ydinpelote oli Saksassa ennen tabu. Nyt siitäkin keskustellaan avoimesti.TilaajalleBerliini
Suomen Saksan suurlähettiläs Kai Sauer on henkeen ja vereen tamperelainen lätkämies, joka pelaa edelleen – myös Berliinissä. Kuva: Bernhard LudewigKai Sauerin juurissa on kaksi lonkeroa. Niiden välinen etäisyys on maantieteellisesti Itämeren mittainen.
Suomen Berliinin-suurlähettiläs on syntynyt ja elänyt kuusivuotiaaksi Hampurissa, Saksan toiseksi suurimmassa kaupungissa.
Isä on Sleesiassa syntynyt saksalainen, joka pakolaisena päätyi Ruhrin teollisuusalueelle, Saksan sodanjälkeisen talousihmeen sydämeen ja sen jälkeen Hampuriin merikapteeniksi.
Äidin puolelta juuret ovat lujasti Tampereella.
Perhe muutti Elbe-joen rannoilta Suomeen ja asettui Näsijärven eli ”Nässyn” maisemiin Ylöjärvelle, kun Kai oli kuusivuotias. Hän kävi koulunsa Ylöjärvellä ja opiskeli Tampereella.
Nässyn rannat ovat pysyneet tärkeänä kiintopisteenä, kun diplomaatti on uransa aikana vaihtanut mantereita ja maanosia.
Diplomaatin työ on vienyt miestä mantereelta toiselle, Kaakkois-Aasiasta Pohjois-Amerikkaan ja välillä taas takaisin Eurooppaan. Nässyn rannat ovat kuitenkin pysyneet tässä rallissa tärkeänä kiintopisteenä. Appivanhempien vapaa-ajan asunto on Teiskon Paarlahdessa.
Sauer on siis Nässyn saksalainen, joka nyt ajaa suurlähettiläänä Suomen asiaa Berliinissä.
Puolikas saksalaisuutta voisi olla Suomen Saksan-suurlähettiläälle myös rasite, jos se tarkoittaisi, että riittävä henkinen etäisyys asemamaahan puuttuu.
”Perustelin valintaa, ettei mitään going native -riskiä ole, eli minusta ei taustani vuoksi tule lähettilästä, joka tarkastelee asioita liikaa paikallisten näkökulmasta”, Sauer kertoo MT:lle Berliinissä.
Kai Sauer uskoo, että puoliksi saksalaisena hän pystyy kommunikoimaan Suomen näkemyksiä Berliinissä selkeämmin ja tarvittaessa myös tiukemmin. Kuva: Bernhard Ludewig”Korostin, että minulla on pikemminkin paremmat edellytykset arvioida saksalaista yhteiskuntaa ja myös kommunikoida Suomen näkemyksiä tarvittaessa selkeämmin ja tiukemmin”, hän jatkaa.
Sauer nimitettiin Suomen suurlähettilääksi Berliiniin syksyllä 2023. Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa oli jatkunut jo puolitoista vuotta. Se on muuttanut sekä Saksaa että Suomi-kuvaa Saksassa.
”Kärjistetysti voisi sanoa, että nyt Ateenasta on tullut Sparta.”
”Suomi-kuvaan liitettiin ennen vahvasti tasa-arvo, toimiva hyvinvointivaltio ja hyvä koulutusjärjestelmä. Vanhemmilla sukupolvilla siinä oli tietysti myös liittoutumattomuutta, puolueettomuutta ja ehkä vähän suomettumistakin”, Sauer erittelee.
”Kärjistetysti voisi sanoa, että nyt Ateenasta on tullut Sparta”, hän tiivistää. Pehmeiden arvojen rinnalle tai jopa tilalle on noussut turvallisuus, varustautuminen ja terävä reagointi Venäjän hybridivaikuttamiseen.
Suomen malli kokonaisturvallisuudesta kiinnostaa saksalaisia. Juuri sitä edustusto pyrkii Sauerin johdolla tekemään tunnetuksi kaikilla rintamilla.
”Perusajatus on, että kun Saksan turvallisuus kokonaisvaltaisen ajattelun kautta paranee, se parantaa myös Suomen turvallisuutta”, suurlähettiläs perustelee.
Saksalaisten Suomi-kuva on suurlähettiläs Sauerin mukaan muuttunut mierkittävästi. Kuva: Bernhard LudewigSaksa vahvistaa parhaillaan muutenkin väkevästi omaansa ja samalla koko Euroopan turvallisuutta.
”Saksa sitoutui tähän viiden prosentin puolustusmenotavoitteeseen yhtenä ensimmäisistä ja oli sikäli tiennäyttäjä Natossa. Ilman saksalaisten panostusta muut tuskin olisivat seuranneet niin nopeasti”, Sauer arvioi.
Saksan turvallisuuspoliittista ajattelua on viime vuosiin asti hallinnut ”ei koskaan enää” -ajattelu ja hallitsee osin edelleen. Käytännössä se tarkoittaa, ettei Saksa saa koskaan enää olla uhka naapureilleen eikä ajautua sotaan Venäjää vastaan.
Yleinen mielipide tuskin kääntyy Saksassa varustautumista vastaan, vaikka maan taloustilanne on huono eikä käännettä parempaan ole näköpiirissä.
Sauer ei tästä huolimatta pidä todennäköisenä, että yleinen mielipide kääntyisi Saksassa massiivista varustautumista vastaan. Ei, vaikka maan taloustilanne on kaikkea muuta kuin hyvä eikä nopeaa elpymistä ole näköpiirissä.
”Ehkä siinä vaiheessa, jos Ukrainaan saadaan jonkinlainen tulitauko, saattaa käynnistyä keskustelu siitä, pitääkö edelleen varustautua näin voimakkaasti”, Sauer puntaroi.
Paljon suurempi varustautumiseen liittyvä riski on hänen mukaansa se, ettei puolustusteollisuus pysty tuottamaan tarvittavaa kalustoa riittävän nopeasti ja riittävän paljon.
Yksi selkeä merkki Saksan mielipideilmaston muutoksesta on ydinaseisiin ja Euroopan omaan ydinpelotteeseen liittyvä keskustelu.
”Sitä käydään nyt hyvin avoimesti, eli se tabu on tavallaan poistunut. Keskustelu ei vielä ole kovin konkreettista, mutta laadullinen muutos on huomattava”, hän lisää.
Saksan liittokansleri Friedrich Merz. Kuva: GAETAN CLAESSENSKai Sauer oli ulko- ja turvallisuuspolitiikasta vastaava alivaltiosihteeri ulkoministeriössä ennen Berliinin pestiään.
Suomi on ollut kiistatta yksi hyötyjistä, kun liittokansleri Friedrich Merzin hallitus osana ulko- ja turvallisuuspolitiikan mylläystä nosti jalan perustuslakiin kirjatulta velkajarrulta ja ryhtyi investoimaan aseisiin. Paraatiesimerkki on Patrian saama jättitilaus.
”Potentiaalihan olisi vielä suurempaankin, mutta kilpailu on kovaa. Siksi me täällä pyrimme liputtamaan voimakkaasti suomalaisen yrityksen puolesta”, Sauer tähdentää.
Hän näkee merkittäviä mahdollisuuksia myös Saksan ja Suomen välisessä energia- ja erityisesti vety-yhteistyössä.
Sauer näkee merkittäviä mahdollisuuksia Saksan ja Suomen välisessä energia- ja vety-yhteistyössä.
”Saksasta olisi mahdollisuus houkutella hyvinkin suuria investointeja. Me olemme luonteva kumppani, mutta Suomesta, erityisesti julkiselta puolelta, ei ole tullut ihan sitä vastakaikua, mitä on toivottu”, Sauer luonnehtii.
”Me emme halua, että meistä tulee vetysiirtomaata, mutta jos meillä on mahdollisuus kytkeä Saksa tiiviimmin Suomeen energiayhteistyön kautta, niin se jälleen parantaa meidän turvallisuuttamme”, hän painottaa.
Itämeri-kytkentä Saksan kanssa on Sauerin mukaan jo nyt vahva. Nato-jäsenyys vahvisti sitä entisestään.
”Ulkoministeri Johann Wadephul tulee Itämeren rantaosavaltiosta Schleswig-Holsteinista. Myös liittokansleri Merzillä on hyvä ymmärrys Itämeren turvallisuustilanteesta. Suomi on saanut paljon myönteistä palautetta tavasta, jolla ongelmia Itämerellä on ratkaisu.”
Viron, Saksan ja Suomen ulkoministerit (vasemmalta oikealle) Margus Tsahkna, Johann Wadephul ja Elina Valtonen tapasivat kesäkuussa 2025 Brysselissä Kuva: SIERAKOWSKI FREDERICItämereltä on hyvä palata takaisin Nässylle, missä Kai Sauer käy säännöllisesti lataamassa akkuja.
”Suomen ainoa vuonomaisema on hyvä ympäristö palautua. Sauna ja Näsijärvi virkistävät sekä kesällä että talvella”, suurlähettiläs lohkaisee.
Vuonomaisemalla hän viittaa kymmenen kilometriä pitkään ja jopa 60 metriä syvään Näsijärven Paarlahteen. Sen kapeus ja osin jyrkät rannat muistuttavat vuonoa.
Tamperelainen Kai Sauer ilmoittautuu Tapparan kannatajaksi, vaikka on F-junnuna pelannut taannoin myös Ilveksen riveissä. Kuva: Bernhard LudewigSauer on vannoutunut lätkämies. Kuinkas muuten, kun juurien toinen vahvempi lonkero on tiukasti Tampereella.
Eli Tappara vai Ilves? Tappara kuulemma, mutta pienen mutkan kautta.
”Koko äidin puolen suvulla on sydämen paikalla Tapparan kirves. Vaari oli seuran johtokunnassa. Eno pelasi edustusjoukkueessa”, suurlähettiläs virnistää.
”Minä menin F-junnuna kuitenkin Ilvekseen, koska Tapparalla ei siihen aikaan ollut toimintaa Tampereen Lielahdessa.”
Peruskuntoaan Nässyn saksalainen hoitaa perustamassaan Berliinin suurlähettiläiden juoksuryhmässä.
Myöhemmin pitkänhuiskea poika siirtyi Tapparan riveihin. C-ikäisenä hän pelasi yhden kauden legendaarisen Teppo Nummisen pakkiparina.
Rakkaus lätkään ei ole sammunut. New Yorkin vuosina Sauer pelasi Beer League Central Parkissa ja nyt Berliinissä hän on FASS Berlin Eishockeyn veteraanijoukkueen suomalaisvahvistus.
Peruskuntoaan Nässyn saksalainen hoitaa perustamassaan Berliinin suurlähettiläiden juoksuryhmässä, joka on tuttu näky Saksan pääkaupungin ydinkeskustassa sijaitsevan Tiergarten-puiston poluilla.
Kai Sauer
Suomen Berliinin-suurlähettiläs on syntynyt Hampurissa 1967 ja muuttanut saksalaisen merikapteeni-isän ja suomalaisen äidin kanssa kuusivuotiaana Ylöjärvelle. Sanoo olevansa ennen kaikkea tamperelainen.
Kävi koulunsa Ylöjärvellä ja valmistui 1995 yhteiskuntatieteen maisteriksi Tampereen yliopistosta.
Kokenut diplomaatti on toiminut muiden muassa suurlähettiläänä Indonesiassa, Suomen pysyvänä edustajana YK:ssa New Yorkissa sekä ulko- ja turvallisuuspolitiikan alivaltiosihteerinä ulkoministeriössä Helsingissä.
Naimisissa, kaksi tytärtä.
Harrastaa lätkää, lenkkeilyä ja Berliinin värikästä ruoka- ja kulttuuritarjontaa.
Lataa akkuja aina kun voi Suomen ainoassa vuonomaisemassa, Näsijärven Paarlahdessa Teiskossa.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
