

MTK:n asiantuntija Mika Virtanen painottaa, että vieraslaji lupiinin hävittäminen on maanomistajan vastuulla.
Lupiinikasvustot leviävät tienvarsilta maastoon ja myös metsiin. Lupiini köyhdyttää luontoa levitessään.
”Lupiini vähentää luonnon monimuotoisuutta, kun se rehevöittää kasvualustaa ja estää alkuperäisiä kasveja kasvamasta”, toteaa Virtanen.
Hän kuitenkin kertoo, ettei metsänomistajien huolestuneita lupiiniyhteydenottoja ole havaittu MTK:ssa.
Lupiineja niitetään vilkasliikenteisten teiden varsilta kaksi kertaa ja vähempiliikenteisien teiden varsilta kerran kesässä.
”Niitto pitäisi tehdä kukintovaiheessa, jotta siemenet eivät leviä”, sanoo niittämisestä vastaavan Väyläviraston ympäristöasiantuntija Marketta Hyvärinen. Hän muistuttaa, että teiden varsilla näkyvä komealupiini saattaa lämpiminä kesinä kukkia vielä elokuussa.
”Niitto pitäisi tehdä kukintovaiheessa, jotta siemenet eivät leviä” Marketta Hyvärinen
Hyvärisen mukaan resursseja niiton lisäämiseen ei ole. Jos tienvarsia niitettäisiin useammin, kalustoa ja urakoitsijoita pitäisi olla enemmän. Torjunta-aineita Väylävirasto ei käytä. Myöskään maansiirtäminen ei ole ratkaisu.
”Lupiinin siemeniä on maaperässä varsinkin silloin, kun se on ollut samalla paikalla vuosia. Maansiirtäminen olisi massiivinen operaatio ja siemenet päätyisivät maan mukana kaatopaikalle. Lupiini lähtisi sieltä taas leviämään”, hän toteaa.
Vaikka kulkija on saattanut silmämääräisesti arvella, että lupiinit olisivat tänä kesänä lisääntyneet tienvarsilla, ei Hyvärinen allekirjoita havaintoa.
Ympäristöasiantuntijan tietojen mukaan lupiini ei ole lisääntynyt holtittomasti, mutta alkukesän lämmin jakso sai sen kukkimaan aikaisemmin. Tämän vuoksi saattaa vaikuttaa siltä, että lupiineja olisi aiempia vuosia enemmän.
Hyvärisen mukaan Pohjois-Pohjanmaalla, Kainuussa ja Lapissa lupiiniesiintymiä on vielä vähän ja siellä on tehty erillisniittoja, joilla esiintymiseen voidaan vielä vaikuttaa. Muualla Suomessa lupiinia ei enää saada hävitettyä kokonaan, mutta leviämistä tulisi estää.
Hyvärinen antaa vinkin maanomistajille.
”Naapureiden pitäisi yhdessä ryhtyä poistamaan lupiineja kiinteistörajat ylittäen.”

Hän odottaa myös laajempia toimenpiteitä.
”Tähän kaivattaisiin alueellisen tason toimia ja suunnitelmia, että voitaisiin suunnata voimat yhteisiin ja tärkeimpiin kohteisiin. Tällaisia suunnitelma odotellaan. Ei riitä, että hutkitaan sinne tänne.”
”Lupiinikimpun poimiminen auttaa, sillä yksi lupiinikasvi tekee kymmeniä siemeniä” Suvi Kiviluoto
Varsinais-Suomen ely-keskuksen luonnonsuojeluyksikön suunnittelija Suvi Kiviluoto kertoo Ympäristöministeriön rahoittamasta projektista, jossa on selvitetty millaisin inventointi- ja kartta-aineistoihin perustuvilla menetelmillä voitaisiin tehokkaammin löytää tienvarsien lupiinikasvustot. Samalla selvitetään, miten niitä pystyttäisiin parhaiten karsimaan ja hävittämään.
Kiviluoto viimeistelee parhaillaan projektin loppuraporttia. Hän kertoo, ettei vieläkään tiedetä tarpeeksi hyvin lupiinikasvustojen sijainteja. Niiden kartoittaminen on yllättävän työlästä, sillä lupiinit näkyvät ilmakuvissa vain, kun ne kukkivat.
Kiviluotokin painottaa, että lupiinien niittäminen pitäisi ajoittaa kukintovaiheeseen. Näin kasvustot näivettyvät pikku hiljaa, kun lähinnä siemenistä leviävät kasvit eivät pääse lisääntymään.
Kiviluodon mukaan erityisesti puutarha- ja monimuotoisuusasioista kiinnostuneet ovat ymmärtäneet lupiinin peittävän levitessään kaiken muun. He poistavat lupiineja mailtaan hyvissä ajoin.
”Lupiinin leviämistä voidaan vielä ehkäistä ja ainakin hidastaa. Yhdenkin lupiinikimpun poimiminen auttaa, sillä lupiinikasvi tekee kymmeniä siemeniä. Kun lupiinia saadaan poistettua, tilalle tulee luonnonvaraisia niittykasveja”, kannustaa Kiviluoto