YK nostaa 2023 valokeilaan kasvin, joka sai muinaiset ihmiset asettumaan aloilleen – Suomessa sitä on viljelty Karjalan kannaksella

Vuonna 2023 YK nostaa valokeilaan hirssit.

Kuumissa ja kuivissakin oloissa kasvavat ravinteikkat hirssit tuovat tuloja etenkin pienille perhetiloille. Hirsseillä on tärkeä osa ruokaturvassa ja köyhyyden vähentämisessä, YK totesi päättäessään teemavuodesta.

Hirssit ovat heinäkasveihin kuuluvia pienisiemenisiä lajeja. Joissakin yhteyksissä durra luetaan kuuluvaksi hirsseihin, Leipätiedotus kertoo.

Hirssit ovat luonnostaan gluteenittomia.

Teemavuotta ehdotti Intia.

Hirssiä viljellään 131 maassa.

YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO:n tietojen mukaan Afrikka tuotti 2019 noin 68 ja Aasia 23 prosenttia maailman hirssistä. Perässä tulevat Intia (20 prosenttia), Amerikat (7 prosenttia) ja Eurooppa (1 prosentti).

”Hirssit ja durra nähdään vanhanaikaisina, köyhien ruokana”, sanoi ICRISAT-järjestön viestintäjohtaja Joanna Kane-Potaka Foodtank-ajatuspajan uutisessa 2018.

Niiden kehittäminen on jäänyt tuottoisampien maissin, vehnän, riisin ja soijapavun jalkoihin.

Yli 90 miljoonaa ihmistä on riippuvaisia hirssistä ja 500 miljoonaa ihmistä durrasta peruselintarvikkeena, Kane-Potaka arvioi.

Suomessa hirssiä on viljelty aikaisemmin muun muassa Karjalan kannaksella, Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Marjo Keskitalo kirjoittaa FutureCrops 2.0 -hankkeen paperissa.

”Hirssipuuroa eli hersryynipuuroa onkin pidetty sunnuntaiherkkuna ja sitä käytettiin myös piirakoiden täytteenä.”

Hirssin viljelyssä haasteena on hallanarkuus. Suomessa kasvukausi voi olla liian lyhyt suuressa osassa maata, Keskitalo kirjoittaa.

Ihminen on käyttänyt hirssiä jo yli 7 000 vuotta.

Hirssin syöminen yleistyi Kiinan sydänmailla 7 500 vuotta sitten, Cambridgen yliopiston arkeologian professori Martin Jonesin tutkimuksesta selviää.

Hirssillä oli keskeinen rooli, kun ihmisyhteisöt asettuivat aloilleen viljelemään maata.

Muinaiset viljelijät luottivat hirssiin, sillä se antoi satoa kaikissa olosuhteissa, Jones kertoo.

2023 on YK:n kansainvälinen hirssin vuosi. 2023 on myös kansainvälinen vuosi dialogista rauhan takeena.

Vuosi 2024 on kamelien, jäätiköiden suojelun ja paimentolaisuuden vuosi.