Näin pääset kartalle Yhdysvaltojen kummallisesta vaalijärjestelmästä ‒ presidentin vaalien varma tulos voi viipyä päiviä
Yhdysvaltojen vaalijärjestelmä on suomalaisittain kummallinen. Tämän jutun luettuasi pysyt kartalla vaalien etenemisestä.Tilaajalle
Harris vai Trump? Yhdysvaltojen presidentinvaalien tulosta saatetaan joutua jännittämään jopa päiviä. Kuva: Gage Skidmore, koonnut: Aatu JaakkolaYhdysvaltojen vaalien ensimmäiset tulokset saadaan ruutuihin Suomen aikaan aamuyöstä 6. marraskuuta. Vielä ääntenlaskun edetessäkin tuloksen arvioiminen on todennäköisesti hankalaa, sillä ehdokkaiden välinen kannatus voi vaihdella ääntenlaskun vaiheesta riippuen merkittävästi.
Yhdysvalloissa presidentinvaalit käydään muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta niin, että eniten ääniä saanut ehdokas saa kaikki osavaltion valitsijamiehet.
Valitsijamiehiä osavaltioille jaetaan niiden asukasmäärän mukaan. Yhteensä valitsijamiehiä on 538, ja voittoon tarvitaan 270 eli yksinkertainen enemmistö. Tämän luvun täyttymistä lähetyksissä seurataan tarkkaan.
Ääntenlaskennan edetessä osavaltioita merkitään kartassa republikaanien punaisella tai demokraattien sinisellä sen mukaan, kumpi vaikuttaa voittavan osavaltion äänet.
Yhdysvaltojen vaaleissa toistuu ilmiö, jota kutsutaan punaiseksi kangastukseksi ja siniseksi siirtymäksi.
Valtaosa osavaltioista on kannassaan melko lukkiutuneita, ja niiden värin muuttuminen olisi melkoinen yllätys. Käytännössä koko presidenttikisa ratkaistaan seitsemässä tasaisessa osavaltiossa: Wisconsinissa, Michiganissa, Pennsylvaniassa, Pohjois-Carolinassa, Georgiassa, Nevadassa ja Arizonassa.
Alla olevassa kartassa näet ennakkoasetelmat tämän vuoden vaaleihin.
Yhdysvaltojen vaaleissa toistuu ilmiö, jota kutsutaan punaiseksi kangastukseksi ja siniseksi siirtymäksi. Se tarkoittaa sitä, että ensimmäiset ääntenlaskutulokset näyttävät todellisuutta parempaa tulosta republikaaneille. Ääntenlaskun edetessä demokraattien kannatus taas nousee.
Näissä vaaleissa ilmiö tarkoittaa siis todennäköisesti sitä, että Donald Trump näyttää ääntenlaskun alkuvaiheessa johtavan vaaleja selvästi, minkä jälkeen Kamala Harris alkaa kiriä eroa kiinni. Lopputulosta on siksi hankala ennustaa ennen kuin kaikki äänet on laskettu.
Nyt vaaleista povataan ennakkoon todella tiukkoja. Lopullista tulosta voidaan joutua odottamaan jopa päiviä.
Punainen kangastus on ilmiönä tunnettu jo parikymmentä vuotta, mutta se oli poikkeuksellisen voimakas vuoden 2020 presidentinvaaleissa.
Trump hyödynsi ilmiötä retoriikassaan, jossa hän väitti Bidenin voiton johtuvan vaalivilpistä. Hän julistautui vaalien voittajaksi jo vaaliyönä, jolloin ääntenlasku oli monessa osavaltiossa vielä kesken. Myöhemmin laskettuja ääniä hän väitti perusteettomasti vilpillisiksi.
Alla oleva kartta kuvaa vuoden 2020 vaalitulosta.
Todellisuudessa sininen siirtymä johtuu puolueiden ydinkannattajien erilaisesta äänestyskäyttäytymisestä.
Posti- ja ennakkoäänten lisäksi Yhdysvaltojen vaalijärjestelmän erikoisuuksiin kuluvat myös niin sanotut ehdolliset äänet.
Republikaanit äänestävät useimmiten varsinaisena vaalipäivänä paikan päällä. Puolueen kannatus on myös suurempaa metropolien ulkopuolella pienemmissä vaalipiireissä, joiden ääntenlaskenta valmistuu ensin.
Demokraattien suosio on kovinta suurissa kaupungeissa, joissa ääniä annetaan paljon ja niiden laskeminen kestää. Lisäksi demokraattien kannattajat äänestävät huomattavasti republikaaneja useammin ennakkoon tai postitse.
Useissa osavaltioissa näitä ääniä ei saa käsitellä ennen kuin äänestyspaikat sulkeutuvat. Esimerkiksi kirjekuorien avaamiseen ja allekirjoitusten tarkastamiseen menevän ajan vuoksi näiden äänten laskeminen etenee hitaammin kuin varsinaisen vaalipäivän äänien.
Posti- ja ennakkoäänten lisäksi Yhdysvaltojen vaalijärjestelmän erikoisuuksiin kuluvat myös niin sanotut ehdolliset äänet.
Osavaltioiden tulee vastaanottaa ehdollinen ääni, jos sen jättäjä väittää olevansa äänioikeutettu, vaikka häntä ei löydy ääniluettelosta. Tällöin äänioikeus tarkistetaan varsinaisen vaalipäivän jälkeen, ja jos se on kunnossa, ääni lasketaan.
Hyväksymisperusteissa on osavaltioittain isoja eroja, mutta nämäkin äänet ovat yleensä pääosin demokraattien ääniä.
Vaa’ankieliosavaltiot
Yhdysvaltojen presidentinvaaleissa ja joskus myös senaatin vaaleissa puhutaan usein vaa’ankieliosavaltioista (swing states, battleground states tai toss-up states). Sillä viitataan osavaltioon, joka ei ennalta ole selvästi sininen (demokraattien) tai punainen (republikaanien).
Näissä vaaleissa tällaisia osavaltioita ovat Wisconsin, Michigan, Pennsylvania, Pohjois-Carolina, Georgia, Nevada ja Arizona. Aiemmin vaa’ankielenä on ollut usein myös nykyisin republikaanivaltainen Florida.
Vaikka valtaosa kampanjarahoista ja huomiosta keskitetään vaa’ankieliosavaltioihin, jää tulos todellisuudessa harvoin vain yhdestä osavaltiosta kiinni. Esimerkiksi vuonna 2016 Hillary Clinton sai koko maassa lähes kolme miljoonaa ääntä Donald Trumpia enemmän, mutta tuloksen muuttamiseksi vähintään kahden osavaltion olisi pitänyt äänestää häntä Trumpin sijaan.
Sen sijaan vuonna 2000 George Bush voitti Al Goren Floridassa ja sen valitsijamiesten turvin koko maassa vajaan tuhannen äänen erolla.
- Osaston luetuimmat
