
Tasavallan presidentin Alexander Stubbin turvamiehillä voi olla edessään hikiset vuodet, kun he koittavat pysyä teräsurheilija Stubbin perässä.
Liikuntafysiologi Olli-Pekka Nuuttila UKK-instituutista arvioi, että henkivartijoiden kestävyyskunto ei saisi olla teoriassa olla ainakaan merkittävästi Stubbia huonompi.
”Fyysisen kunnon pitäisi olla lähes vastaava kuin Euroopan mestaruuden triathlonissa vuonna 2022 ikäsarjassaan voittaneella Stubbilla”, Nuuttila uskoo.
Liikuntafysiologi Olli-Pekka Nuuttilan osaamisalueita ovat fyysisen kunnon mittaaminen sekä kestävyysliikunta ja -harjoittelu.
Nuuttila puhuu asiasta yleisellä tasolla, sillä hän ei tunne tarkemmin turvamiesten toimenkuvaa.
”Jos oletuksena on, että turvamiehet pysyisivät kaikissa Stubbin harrastamissa lajeissa hänen harjoitusvauhdeissaan mukana, niin kuntovaatimus on aika kova. Pitäisi olla taito moniin lajeihin”, Nuuttila sanoo.
Esimerkiksi Nuuttila nostaa Stubbin pitkän matkan ennätystriathlonin, jossa hän käytti 3,8 kilometrin uintiin aikaa 1.07.20, 180 kilometrin pyöräilyyn 4.44.17 ja maratonin juoksemiseen 3.27.33.
”Triathlonin päättäneen maratonin keskinopeus on hieman korkeampi kuin varusmiesten keskimääräinen Cooperin testin nopeus vuonna 2023.”
Tasavallan presidentin kanslian palveluksessa työskentelevällä turvallisuushenkilöstöllä on poliisin koulutus. Presidentin turvamiehiä kouluttaa Helsingin poliisi henkilösuojausyksikössä.
Tasavallan presidentin kansliasta ei turvallisuussyistä voitu antaa haastattelua turvallisuushenkilöstön työn sisällöstä ja vaatimuksista. MT:n tiedossa ei myöskään ole, onko Stubbin turvamieheksi rekrytoitu uusia henkilöitä presidentin kovan kunnon vuoksi.
Helsingin poliisi kieltäytyi myös haastattelupyynnöstä.
Alexander Stubb harrastaa triathlon-lajeja eli juoksua, pyöräilyä ja uintia. Talvisin hän myös käy avannossa ja hiihtää.
Ennen presidentintehtäväänsä Stubb on treenannut tunnin päivässä.
”Pitäisi olla taito moniin lajeihin eikä siihen riitä pelkkä hyvä yleiskunto.”
Millaista kuntoa turvamiehellä on sitten käytännössä oltava?
Nuuttilan mukaan viitteitä tästä antaa poliisiammattikorkeakoulun pääsyvaatimukset. Poliisiksi pääsemiseen vaaditaan fyysisessä osuudessa hyvää lihasvoimaa ja kestävyyskuntoa, räjähtävää voimaa ja ketteryyttä. Jokaiselle pääsykoetestille on asetettu omat minimivaatimuksensa.
”Pääsykokeiden 1 500 metrin juoksutestin, leuanvetotestin ja penkkipunnerrustestin pisterajat kertovat varmasti aika hyvin poliiseilta vaadittavasta kunnosta. Miltään yksittäiseltä osa-alueelta ei edellytetä huippusuoritusta, mutta monipuolisuutta vaaditaan.”
Poliisiksi vaaditaan myös uimataito. Pääsykokeessa tulee hypätä syvään veteen niin, että pää käy veden alla. Pinnalle pääsyn jälkeen tulee uida yhtäjaksoisesti 200 metriä, josta vähintään 50 metriä selällään.
Nuuttila muistuttaa, että Stubbin lajeja pystyy harjoittelemaan sisätiloissa, mikä helpottaa turvamiesten kuormaa. Juoksumatolla voi juosta, trainerilla pystyy polkemaan ja presidentillä saattaa olla myös kuntosali kotonaan.
”Lisähaastetta työhön tuo varmasti se, ettei voi vain keskittyä perässä pysymiseen, vaan on oltava jatkuvasti skarppina ja havainnoitava ympäristöä”, kommentoi Nuutila.