Nämä Venäjän tavoitteet ovat jääneet vähälle huomiolle eivätkä juuri poikkea ryöstöretkestä

Venäjän tiedetään pyrkivän Ukrainan hallinnon kukistamiseen ja venäjämieliseksi vaihtamiseen. Itäiset alueet liitettäisiin Venäjään ja muu maa asetettaisiin Venäjän kontrolliin.

Kaiken tämän julkisuudessa pinnalla olevan taakse nivoutuu vähemmälle huomiolle jääneitä asioita, jotka ovat myös maailmanlaajuisesti hyvin merkittäviä.

Ukraina on luonnonvaroiltaan rikas maa. Sen alueella on merkittävät mangaanin, titaanin, uraanin, elohopean, rautamalmin sekä kivihiilen ja liuskekaasun esiintymät.

Myös raskaan teollisuuden tuotannossa Ukraina on merkittävä toimija sekä vientituloja saava maa. Lisäksi Ukraina tuottaa ydinvoimalla hyvin merkittävän määrän sähköä.

Tätä varallisuutta ovat kulissipuheiden mukaan venäläiset oligarkit himoinneet ja osin jopa jakaneet keskenään – aivan kuten Saksassa toisen maailmansodan aikana tehtiin.

Maailman kokonaiskuvan kannalta merkittävämpää on Ukrainan asema johtavana maataloustuottajana. Ukrainan parlamentin edustajan avustajana työskennellyt Yuriy Khracenko painottaa, että sota on myös ruokaturvakysymys koko maailmalle, etenkin Afrikalle ja eteläiselle Aasialle.

Hän listaa, että Ukraina on maailman suurin auringonkukkaöljyn-, kolmanneksi suurin ohran-, neljänneksi suurin maissin- ja viidenneksi suurin vehnänviejä. Lisäksi Ukraina on merkittävä rukiin-, soijapapujen- ja perunantuottaja.

Ukrainasta sotaa paenneiden ihmisten maatalouskalustoa Orikhvissa.  Kuva: Timo Rintakoski

On arvioitu, että pelkästään Ukrainan tuottamilla elintarvikkeilla ruokitaan yli puoli miljardia ihmistä.

”Jos Venäjä saisi vallattua idän, etelän ja keskisen Ukrainan hedelmälliset mustan mullan alueet, olisi venäläisillä yksi väline lisää, jolla he voisivat kiristää maailmaa”, Khracenko muistuttaa.

Arvioiden mukaan jopa neljännes maailman hedelmällisestä mustan mullan peltoalasta sijaitsee Ukrainassa. Ennen sotaa Ukrainassa kylvettiin kevätviljoja liki 17 miljoonan hehtaarin verran. Pinta-alaltaan tämä vastaa yksistään noin koko Tsekin ja Itävallan pinta-alaa.

Keskisessä ja eteläisessä Ukrainassa suurimpien tilojen viljelypinta-ala on 100 000 hehtaarin paikkeilla. Maat ovat suurten maatalousyritysten hallussa, jotka operoivat äärettömillä vainioilla suurilla koneilla.

Läntisessä Ukrainassa maatalous on perinteistä perhevetoista toimintaa merkittävästi pienemmillä maatiloilla. Tämä vaikuttaa Khracenkon mukaan alueelliseen kehitykseen.

Keskisen ukrainan kylät autioituvat, koska tarjolla ei ole muuta kuin maataloustyötä eikä sitäkään kaikille. Nuoret lähtevät muiden mahdollisuuksien perään, vanhempi polvi jää.