Brysselin ilmastosääntely tyssäsi tuhansiin traktoreihin ja vihaisiin viljelijöihin − maatalous osoitti yhden mahtimaan johdolla kokoaan suuremman voimansa

Eurooppalaisten viljelijöiden mielenilmausten painopiste on siirtymässä Ranskasta ja Belgiasta Italiaan ja Espanjaan.

Viime vuoden lopulla ja alkuvuodesta viljelijät pitivät meteliä ennen muuta Puolassa ja Saksassa. Kaikki edellä mainitut ovat jatkoa Alankomaiden vuoden 2022 rajuille mielenilmauksille.

Espanjassa, Italiassa ja myös Kreikassa on nähty viimeksi kuluneen viikon aikana toinen toistaan ärhäkämpiä traktorimarsseja. Lounais-Espanjan Meridassa poliisi yritti uutistoimisto Reutersin mukaan hajottaa viljelijöiden mielenosoituksen kyynelkaasulla ja sai vastaukseksi kiviryöpyn.

Italiassa tuottajat uhkasivat Politico-verkkojulkaisun mukaan vallata alkuviikosta Rooman traktoreillaan, jos he eivät pääsisi tapaamaan pääministeri Giorgia Melonia. Uhkausta ei kuitenkaan toteutettu.

Mielenosoittajien vaatimuslistat, protestien syyt ja niiden painotukset vaihtelevat maittain. Koronapandemian ja Ukrainan sodan aiheuttama kustannusten nousu ja kannattavuuskriisi kuitenkin yhdistää.

Kansallisia hallituksia ruoskitaan, koska kannattavuuden parantamiseksi asetettujen erilaisten työryhmien esityksiä ei ole jalkautettu eikä Brysselissä ole vaikutettu asioihin riittävän päättäväisesti.

Useissa maissa yhteisen cap-maatalouspolitiikan mukaisten tukien maksuun liittyvä kasvava byrokratia on sekin saanut viljelijät nousemaan barrikadeille muiden muassa Romaniassa, Kreikassa ja Belgiassa.

Belgialaiset viljelijät vyöryivät Brysseliin traktoreillaan helmikuun alussa ja varastivat huomion EU-johtajien ylimääräisessä huippukokouksessa.

EU:n ilmasto- ja ympäristöpolitiikkaan perustuva sääntely on yhteinen peikko kaikille. Myös espanjalaisille, vaikka maan katsotaan kärsineen viime vuosina ehkä eniten ilmaston lämpenemisestä.

EU:n maataloustuottajien mielenosoitusten painopiste on siirtynyt Etelä-Eurooppaan. Kuvassa espanjalaiset viljelijät osoittavat mieltään Barcelonan keskustassa. Kuva: Davide Bonaldo / Lehtikuva

Ilmasto- ja ympäristölakien kitkerä arvostelu on jo tuottanut tulosta. EU:n komissio on luvannut joko säätää tai kirjoittaa kokonaan uudelleen ilmastonmuutoksen ja luontokadon jarruttamiseen tähtäävää lainsäädäntöä.

MT:n Brysselistä tavoittamat komissio- ja diplomaattilähteet ovat yhtä mieltä siitä, että käänne tapahtui, koska Ranskan presidentti Emmanuel Macron ryhtyi ajamaan väkevästi ranskalaisten tuottajien asiaa.

”Eurooppalainen maatalous osoitti Ranskan johdolla olevansa edelleen kokoaan suurempi voima EU:ssa”, pienemmän keskieurooppalaisen jäsenmaan EU-edustustosta korostetaan MT:lle.

EU:n budjetista maataloustuet nielaisevat noin kolmanneksen, mutta maatalouden osuus 27 jäsenmaan yhteisestä kansantuotteesta on alle kaksi prosenttia.

Pariisia traktoreillaan maaliskuun alussa saartaneiden ranskalaisviljelijöiden vihan kohteena on ollut myös ruoan ja alkutuotteiden halpatuonti. Ranska torpedoi EU:n ja Etelä-Amerikan Mercosur-maiden välisen kauppasopimuksen, koska sen pelättiin lisäävän naudan lihan ja viinin halpatuontia.

Puolassa koko loppuvuoden jatkuneet mielenosoitukset ovat leimahtaneet uudelleen. Puolalaisten viljelijöiden suurin huolenaihe on viljan ja maataloustuotteiden halpatuonti Ukrainasta.

Puola ei tässä ole yksin, vaikka kaikki korostavat, että Ukrainan taloutta halutaan tukea sallimalla tullivapaa tuonti. Sekä Ranskassa että Saksassa ukrainalainen halpa vilja on aiheuttanut markkinahäiriöitä, jotka on nostettu esille mielenosoituksissa.

Erityisesti Itä-Euroopan maissa, mutta ei pelkästään siellä, viljelijät sanovat avoimesti suhtautuvansa kriittisesti Ukrainan EU-jäsenyyteen.

Maatalouden heikko asema elintarvikeketjun hintakilpailussa on ollut esillä muiden muassa Italiassa. Sikäläiset tuottajat ovat arvostelleet vähittäiskaupan hintapolitiikkaa, koska se kärjistää kannattavuuskriisiä ja lisää tuontia.

Yksi EU-maataloustuotannon tikittävä aikapommi on se, ettei edes kannattaville tiloille löydy nuoria jatkajia.

Ranskassa 43 prosentilla tiloista pitää tehdä sukupolvenvaihdos 2030-luvulla. Jos edellytykset eivät parane eikä jatkajia löydetä, EU:n maatalousjätin tuotanto supistuu merkittävästi. Tätä on alleviivattu mielenosoituksissa.

Viljelijäkapinan odotetaan komission myönnytyksistä huolimatta jatkuvan kesän EU-vaaleihin asti. Tuottajat haluavat EU-parlamenttiin edustajia, jotka ymmärtävät paremmin maaseutuväestön haasteita ja uudelle komissiolle ohjelman, jossa ilmastonmuutosta taklataan maltillisemmin.