Komissio sysää mutapainin EU-maatalouden tulevaisuudesta uudelle keskustelukerholle − sen työ saattaa sulaa turhaksi yhdestä yksinkertaisesta syystä

Komission saksalainen puheenjohtaja Ursula von der Leyen lupasi viime syksynä EU:n tilaa koskevassa puheessaan, että maataloustuottajien ja koko ruokaketjun ääntä kuunnellaan jatkossa herkemmällä korvalla.

Käytännössä von der Leyen myönsi oman komissionsa virheet: ilmastonmuutoksen taklaamisessa ei ole otettu riittävästi huomioon maatalouden kipupisteitä.

Nyt lupausta lunastetaan, mutta pahasti myöhässä. ”Strateginen dialogi” maatalouden tulevaisuudesta käynnistyy huomenna torstaina.

Mukana ovat kaikki keskeiset eurooppalaiset ruokaketjun edunvalvojat ja merkittävimmät ympäristöjärjestöt. Jäsenmaiden hallituksilla ja EU-parlamentin poliittisilla ryhmillä ei ole edustusta.

Noin 30 tahon muodostaman keskustelukerhon pitäisi puristaa konsensus siitä, miten EU:ssa yhdistetään kannattava maataloustuotanto sekä tuloksellinen ympäristön- ja ilmastonsuojelu.

Puhetta johtaa saksalainen emeritusprofessori Peter Strohschneider. Hän on vetänyt Saksassa liittokansleri Angela Merkelin vuonna 2019 asettamaa maatalouden tulevaisuuskomissiota.

Keskusteluja jatketaan kesäkuun EU-vaalien yli ja ja työn tulokset ovat pohjana, kun uusi komissio aloittaa työnsä ja neuvottelut uudesta yhteisestä Cap-maatalouspolitiikasta alkavat.

Periaatteessa ajatus ankaran vastakkainasettelun tasoittamisesta riippumattoman tahon johtamilla pyöreän pöydän keskusteluilla kuulostaa hyvältä.

Käytännössä komission puheenjohtajan etukäteen hehkutettu ”kädenojennus” on kuitenkin ennen muuta hämmentävä.

MT:n Brysselistä tavoittamat jäsenmaiden diplomaattilähteet ihmettelevät, miten keskustelujen tulokset jalkautetaan poliittisiksi päätöksiksi.

”Miten kansalliset hallitukset ja parlamentti on tarkoitus sitouttaa näiden keskustelujen tuloksiin ja miten hallitusten näkemykset otetaan niissä huomioon”, kokenut maatalousasioita valmisteleva virkamies kysyy?

Vaikka ruokaketjun eri edunvalvontaorganisaatiot ovat virallisesti kiitelleet komission aloitetta, myös niiden edustajat myöntävät, että ”uusi ompeluseura” tekee lähes vääjäämättä turhaa työtä.

Syy on yksinkertainen: kukaan ei tiedä millaisiksi EU-parlamentin voimasuhteet muotoutuvat kesän EU-vaaleissa ja minkälaisella mandaatilla uusi komissio aloittaa työnsä.

”Siinä käy helposti niin, että uudet komissaarit pyyhkivät edeltäjien teettämillä papereilla pöytää”, monta poliittista käännettä Brysselissä todistanut MT:n diplomaattilähde jatkaa.

MT:n eri lähteistä saamien tietojen mukaan myös monet komission virkahenkilöt, jotka jatkavat työtään vaalituloksesta riippumatta, suhtautuvat alkaviin keskusteluihin varauksellisesti.

Sekä ruokaketjun edunvalvojien että ympäristöjärjestöjen näkemykset ja erimielisyydet tiedetään ja tunnetaan Brysselin koneistossa paremmin kuin hyvin. Vain harvat jaksavat uskoa, että ”strategien dialogi” tuottaa jotain uutta ja rakentavaa tulevan päätöksenteon tueksi.

Saksan vihreä maatalousministeri Cem Özdemir kiirehti yhtenä ensimmäisistä kiittelemään EU:n komissiota siitä, että se käynnistää Saksan mallin mukaan eri tahojen väliset maatalouden tulevaisuutta koskevat neuvottelut ja että keskusteluja vetäjäksi on saatu Saksassa maatalouden tulevaisuuskomissiota johtanut professori Strohschneider.

Muita jäsenmaita se, että komission saksalainen puheenjohtaja ottaa näin selkeästi mallia kotimaastaan, ei välttämättä vakuuta.

Saksalaiset viljelijät ovat viime viikkoina osoittaneet mieltään nimenomaan siksi, ettei erilaisten työryhmien, ei myöskään Strohschneiderin tulevaisuuskomission hyviä ehdotuksia maataloustuotannon edellytysten parantamisesta ole toteutettu.

EU-tason vastaavan Saksan mallin mukaisen keskustelukerhon puristamalla konsensuksella voi hyvinkin olla sama kohtalo.