Ranskan ja Saksan riitely Ukrainan tukemisesta hajottaa EU-rintamaa ja on pistevoitto Putinille − eikä kyse ole pelkästään rahasta ja aseista

Suomalaisessa julkisessa keskustelussa Saksa näyttäytyy Ukrainaa tukevan EU-rintaman heikkona lenkkinä. Ranskaa moititaan harvemmin.

Saksan Kielissä toimivan maailmantalouden tutkimuslaitoksen (IfW) keräämät tiedot eivät tue tätä näkemystä.

Saksa oli viime lokakuun loppuun mennessä luvannut Ukrainalle yli 17 miljardia euron arvosta sotilasapua. Vain Yhdysvaltain panos, lähes 44 miljardia, on selvästi suurempi.

Ranskasta Ukraina on saanut sotilasapua vain reilun puolen miljardin arvosta. Jopa Suomi menee 1,41 miljardillaan reilusti ohi EU:n toiseksi suurimman kansantalouden.

Saksan liittokansleri Olaf Scholz on yrittänyt nostaa omaa ryvettynyttä profiiliaan, vaatimalla EU-mailta selvästi nykyistä järeämpiä ponnistuksia Venäjän hyökkäystä torjuvan Ukrainan tukemiseksi.

Vaikka Scholz ei ole erikseen maininnut Ranskaa, presidentti Emmanuel Macron esikuntineen ymmärsi yskän ja vastasi kitkerästi.

Puolustusministeri Sébastien Lecornu muistutti, että IfW:n luvut perustuvat lupauksiin, eivät toteutuneisiin toimituksiin. Hän myös tähdensi, että Saksa ei suostu antamaan Ukrainalle aseita, joita se eniten tarvitsisi.

Molemmat ovat oikeassa. Ranskan sotilasapu on euromääräisesti vaatimatonta, mutta sitäkin tärkeämpää. Ukrainalaiset saavat Ranskasta muiden muassa tehokkaita Scalp-ohjuksia.

Lisäksi Macron on luvannut helmikuussa allekirjoittaa Ukrainan kanssa kahdenvälisen turvallisuussopimuksen. Sillä korvataan ainakin osittain Naton viidennen artiklan turvatakuita, joita Ukraina ei puolustusliiton ulkopuolisena maana voi saada.

Saksa puolestaan ei toimita Ukrainalle sen kipeästi tarvitsemia Taurus-ohjuksia eikä se historiallisista syistä voi lähteä tukemaan Ukrainaa kahdenvälisesti Venäjää vastaan.

Kahden suurimman EU-maan nahistelu on oireellista kahdella tavalla.

Se osoittaa, että EU:n suitsutettu yhtenäisyys on huteralla pohjalla. EU-mailla ei ole yhteistä näkemystä siitä, mitä Ukrainan tukemisella tavoitellaan. Erityisesti Saksan on vaikea sanoa ääneen, ettei Venäjän presidentti Vladimir Putin saa voittaa aloittamaansa sotaa.

Lisäksi EU:n pitäisi vahvistaa omaa puolustustaan ja muutenkin strategista autonomiaansa siltä varalta, että Donald Trump valitaan uudelleen Yhdysvaltain presidentiksi ja Eurooppa jää yksin suurvaltojen puristukseen.

Ilman Saksan ja Ranskan yhteispeliä omilla jaloillaan tukevasti seisovasta Euroopasta on turha haaveilla.

EU-maiden ja erityisesti Saksan ja Ranskan yhteispeliä tarvitaan, jos arvaamaton kiinteistömiljardööri Donald Trump valitaan uudelleen Yhdysvaltain presidentiksi. Kuva: Timo Filpus

Ukrainalle luvatusta 50 miljardin euron taloudellisesta tuesta EU-maat ovat yhtä mieltä. Ainakin melkein.

Päätöksen tekemiseen tarvitaan ”kyllä” kaikilta 27 jäsenmaalta, mutta Unkari sanoo ”ei”. Pääministeri Viktor Orbán taipuu vain, jos EU vapauttaa Unkarilta oikeusvaltiorikkomusten vuoksi jäädytetyn 20 miljardin euron tukipotin.

EU:n komissio, parlamentti ja jäsenmaat riitelevät nyt siitä, mitä myönnytyksiä Putinia hyysäävälle Orbánille voidaan tehdä. Ja pitäisikö niskuroivaan Unkarin äänioikeutta EU-pöydissä yrittää kaventaa.

Tätä solmua on vaikea aukaista niin, ettei se murenna EU:n yhtenäisyyttä. Joka tapauksessa jo pelkkä riita on pistevoitto Ukrainaa moukaroivalle Putinille.

Suoran talous- ja sotilasavun ohella Ukraina maatalous nousee yhä enemmän EU-rintamaa hajottavaksi asiaksi.

Puolan viljelijät sulkivat loppuvuodesta Ukrainaan vievän vilkkaan raja-aseman, koska halpatuonti Ukrainasta ajaa puolalaisia tuottajia ahdinkoon. Tullivapaan tuonnin sallimisella EU on halunnut tukea Ukrainan taloutta.

Protestit tuottivat tulosta. EU-komissio on luvannut rajoittaa vapaata tuontia, jos markkinahäiriöitä ei muuten saada kuriin.

Maatalouden eurooppalaisille edunvalvojille pelkät lupaukset eivät riitä. Alan etujärjestöt ovat varoittaneet jäsenmaiden maatalousministereitä siitä, että viljelijöiden halua tukea Ukrainaa hiipuu, jos hintaongelmiin ei konkreettisesti puututa.

Ukrainan jättimäinen maatalous on yksi vaikeimmista kysymyksistä, kun maan tietä EU:n jäseneksi tasoitetaan. Naapurimaa Puolan sana painaa, kun ongelmia lähdetään ratkaisemaan.

EU-johtajat kokoontuvat 1. helmikuuta Brysseliin ylimääräiseen huippukokoukseen. Ukraina-tukien jatko on periaatteessa yksipäiväiseksi suunnitellun tapaamisen ainoa aihe.

Alunperin oletettiin, että kokous tarvitaan Unkarin taltuttamiseksi. Ukrainan tukemiseen liittyvät haasteet ovat kuitenkin paljon mittavampia ja monimutkaisempia. Siksi keskeisiä ratkaisuja saatetaan jälleen joutua lykkäämään.