Tero Lahti: Suomen omavaraisuus ei ole itsestäänselvyys — "Ruotsin malli on uhkakuva”
Omavaraisuuden hiipumisen jälkeen tuotannon uudelleen ylösajaminen on vaikea tehtävä, sanoo MTK:n lihavaliokunnan puheenjohtaja.Tilaajalle
Liian pienet volyymit vaikeuttavat lihan myyntiä vähittäiskauppaan, MTK:n lihavaliokunnan puheenjohtaja ja viljelijä Tero Lahti toteaa. Kuva: Petteri KivimäkiSuomessa on totuttu korkeaan omavaraisuuteen monissa maataloustuotteissa.
Omavaraisuus ei kuitenkaan ole itsestäänselvyys.
Varoittava esimerkki löytyy länsinaapurista: Ruotsissa omavaraisuus naudanlihan osalta putosi 61 prosenttiin vuonna 2013.
Omavaraisuuden hiipumisen jälkeen tuotannon uudelleen ylösajaminen on vaikea tehtävä.
Liian pienet volyymit vaikeuttavat lihan myyntiä vähittäiskauppaan, sanoo viljelijä ja MTK:n lihavaliokunnan puheenjohtaja Tero Lahti. ”Ruotsin malli on uhkakuva.”
Jotakin opittavaa löytyisi tosin naapuristakin: Maidon maahantuontia Ruotsiin on rajoitettu laidunnuspakon avulla.
Sen takia tavallinen suomalainenkaan maito ei voi kilpailla ruotsalaisen kanssa julkisissa hankinnoissa.
”Siitä pystyttiin tekemään erityissääntö.”
On Lahden mukaan erikoista, että lainsäädäntö on edelleen niin vaillinainen, että Suomeen saadaan tuoda sellaista elintarviketta, jonka tuottaminen täällä voisi johtaa käräjille.
Myös Suomen elintarvikemarkkinavaltuutettuun kohdistetut toiveet ovat toistaiseksi jääneet toteutumatta.
Kysinen viranomainen perustettiin Juha Sipilän (kesk) hallituksen aikana, vuonna 2019. Tavoitteena oli vastata maataloustuottajien ja elintarviketeollisuuden huoliin kaupan asemasta.
”Viljelijäkentässä oltiin isoin odotuksin, että markkinavaltuutettu pystyisi kääntämään ison laivan kurssia”, Lahti pohtii.
Saavutukset ovat jääneet kuitenkin piippuun.
Hiljattain maa- ja metsätalousministeriö pidätti valtuutetun virasta rikostutkinnan ajaksi.
- Osaston luetuimmat
