Kuminan siemeniä käytetään pääasiassa mausteena. Noin neljännes maailmalla kulutettavasta kuminasta viljellään Suomessa. Kuva: Kimmo Haimi
Kuminapeltojen kiusan epäillään pukeutuvan pyjamaan –poikkeuksellisen paljon kukintoja jäänyt kehittymättä siemeneksi
Ilmaston lämpenemisen seurauksena Suomen pelloille ilmestyy uusia tuhohyönteisiä. Pyjamalude (Graphosoma lineatum) on yksi 2000-luvun tulokkaista.
Raidallinen pyjamalude on kaunis katsella mutta se vahingoittaa kasveja sekä niiden hedelmiä ja siemeniä imemällä niistä ravinteita. Kuva: Ivar Leidus / Wikimedia CommonsTänä vuonna on tullut poikkeuksellisen paljon ilmoituksia kehittymättömistä kuminan kukinnoista. Niitä on pidetty rengaspunkkien vioituksina mutta syy saattaakin olla pyjamalude, kertoo viljelykonsultti Samuel Jussila Trans Farm Oy:stä.
”Yhteydenottoja on ollut joitakin kymmeniä. Vioituksia on varmaan monella muullakin, mutta he eivät ole vielä oivaltaneet tilannetta.”
Jussila kertoo itsekin havahtuneensa tilanteeseen, kun kyselyitä alkoi tulla ja hän meni katsomaan omia kuminapeltojaan.
”Kukinnoista 10–20 prosenttia on jäämässä kehittymättä siemeneksi.”
Pyjamalude-epäily on saanut vahvistusta kuminan puintien alettua. Jussila on kuullut sadonkorjaajilta, että puimurin säiliöön on tullut poikkeuksellisen paljon kyseisiä tuholaisia.
Jussilan tiedossa ei ole, mitkä torjunta-aineet pyjamaludetta vastaan toimisivat ja milloin niitä pitäisi ruiskuttaa. Mahdollisille aineille pitäisi saada myös rekisteröinti Suomessa.
Voi olla, että mahdolliset pyjamaluteen aiheuttamat vahingot jäävät vain yhden kesän vitsaukseksi. Näin kävi esimerkiksi gammayökkösen kanssa, josta ei ainakaan toistaiseksi sittenkään tullut pysyvää riesaa Suomen pelloille.
Toisaalta ilmaston lämpenemisen myötä Suomeen leviää jatkuvasti uusia hyönteislajeja, Jussila huomauttaa.
Sekä aikuiset pyjamaluteet että nymfit imevät ravinteita kasvista, myös sen hedelmistä ja siemenistä. Pääasiallista ravintoa ovat sarjakukkaiskasvit, joihin muun muassa kumina kuuluu.
Kuminan rengaspunkki aiheuttaa vastaavaa vahinkoa kuin mitä pelloilla on havaittu tavallisesti toisen vuoden ja sitä vanhemmissa satokasvustoissa, mutta yleensä vain päisteissä ja kosteilla alueilla, Jussila selittää. Lisäksi kehittymättömät kukinnot värjäytyvät vaaleanpunaisiksi. Vahinkojen määrä on kuitenkin tavallisesti melko pientä.
”Nyt kehittymättömiä kukintoja on paljon koko pellon matkalta, eivätkä ne ole läheskään aina vaaleanpunaisia. Onkin todennäköistä, että tällä kertaa kyse ei ole rengaspunkista”, Jussila kertoo.
- Osaston luetuimmat
