Naudanrehujen hinnatjatkavat nousuaan
Suomen Rehun naudanrehujen keskihinta on tänä vuonna noussut vajaat 10 prosenttia, tuoteryhmäjohtaja Henrik Willberg kertoo. Lisäkorotuksia on tulossa, sillä valkuaisen ja viljan loppukesän hinnannousut on siirrettävä rehun hintaan.
”Toiset kymmenen prosenttia on hyvin todennäköisesti tulossa”, Willberg arvioi tulevia korotuksia.
Kovin pitkälle hän ei lähde ennustelemaan. ”Mikä menee ylös, voi tulla alaskin”, hän toteaa raaka-ainemarkkinoista.
Soijarouheen hinta on tänä vuonna lähes tuplaantunut. Viljakin on kallistunut vauhdilla ja markkinat ovat edelleen erittäin hermostuneet.
Vaikka raaka-aineiden hinnat maailmalla välillä myös laskevat, trendi on nouseva, Willberg sanoo.
Rehuraaka-aineiden maailmanlaajuinen kysyntä kasvaa jatkuvasti.
Jatkuvassa kustannuspaineessa olevan kotieläintuotannon on mietittävä panostuskohteensa tarkkaan.
Suomen Rehu esitteli keskiviikkona uutta Tarveruokinnaksi nimettyä konseptiaan. Siinä ruokinta sopeutetaan lehmän tuotosvaiheeseen.
Kun navetat kasvavat ja seosrehuruokinta yleistyy, ruokinnan yksilöllisyys on vähentynyt. Lehmän ravinnontarve on kuitenkin hyvin erilainen lypsykauden eri vaiheissa.
Poikimisen jälkeen syönti ei pysy tuotoksen vauhdissa. Rehulta vaaditaan korkeaa energiapitoisuutta ja hyvää maittavuutta.
Loppulypsykaudella puolestaan ravinnontarve vähenee, mutta syöntikyky on hyvä. Liian vahva ruokinta altistaa lehmän lihomiselle.
Loppulypsykauden lihominen laskee rehun syöntiä poikimisen jälkeen, häiritsee poikimisen jälkeistä aineenvaihduntaa sekä lisää sairauksien riskiä.
Tarveruokinnassa lehmä saa alkulypsykaudella, 0–4 kuukautta poikimisesta, vahvempaa ja laadukkaampaa täysrehua.
Kun poikimisesta on kulunut neljä kuukautta, siirrytään kevyemmän täysrehun käyttöön.
Tarveruokinta vaatii kahden eri teollisen rehun käyttömahdollisuutta ruokinnassa. Se ei suuressa osassa navetoita onnistu. Naudanrehujen tuotekehityspäällikkö Pirjo Hissa kehottaakin investointeja suunnittelevia tiloja miettimään myös tätä vaihtoehtoa.
Hissan mukaan on selkeä riski, jos kaikki tuotantovaiheryhmät saavat samaa rehuseosta. ”Ainakin ummessa olevat pitäisi ruokkia omana ryhmänään.”
Samaa mieltä on pälkäneläinen maidontuottaja Jyrki Ahola.
”Kyllä isäntäväki saa katsoa peiliin, jos umpieläimille ei ole omaa osastoa.”
Suomen Rehun suositus tarveruokinnan toteuttamiseksi on esimerkiksi Energia-Krossi-täysrehu alkulypsykauden ajan robotilla täydennysrehuna ja loppukaudella Valkuais-Krossi.
Ahola käytti edellisessä, 2010 palaneessa navetassa robotilla liuospumppua, jolla eläimille annettiin asetona-energialiuosta.
Kokemukset olivat hyvät.
Nyt on harkinnassa, tuleeko uuteen kahden robotin navettaan käyttöön sama järjestelmä vai hoidetaanko tuotosvaiheen mukainen ruokinta vahvemmalla täysrehulla.
SATU LEHTONEN
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
