
Kasvinviljelytilat tekivät viime vuonna parasta tulosta pitkään aikaan. Tänä vuonna pitää olla taas tarkkana, mitä kylvää ja millä hinnalla satonsa myy.
Talousasiantuntija Timo Jaakkola Lanterra Oy:stä seuraa tiiviisti viljamarkkinoita. Hän harmittelee Suomen kroonista ylituotantotilannetta.
”Suomen hinnat ovat keskimäärin 20 euroa tonnilta alemmat kuin Pariisin Euronext-pörssissä. Tämä kertoo siitä, että Suomessa tuotetaan liikaa viljaa tarpeeseen nähden. Vain parina vuonna hintaero on ollut vähän aikaa 10–20 euroa tonnilta Suomen eduksi”, Jaakkola tiivistää.
Viljojen ja öljykasvien hinnat ovat valuneet alaspäin vuoden alusta lähtien. Jaakkola ei odota suuntaan muutosta syksylläkään.
”Varastot ovat tällä hetkellä sen verran suuret, että hintojen nousua ei ole näköpiirissä.”
Yhtenä syynä varastojen kasvuun Jaakkola pitää sitä, että viljelijät panttaavat myyntejä paremman hinnan toivossa. Tämän vuoksi viljateollisuuden oli pakko tuoda viime vuonna raaka-ainetta ulkomailta.
”Viljaa kannattaa yleensä myydä tasaisesti ympäri vuoden. Jokin huippuhinta voi jäädä saamatta, mutta keskihinnasta muodostuu silti kelpo, eivätkä riskit realisoidu”, Jaakkola opastaa.
”Venäjä tyhjentää varastojaan, hinnat pysyvät matalina.” Janno Toomet
Termiineihin, futuureihin ja muihin hintainstrumentteihin perehtynyt Jaakkola pitää nyrkkisääntönä sitä, että yleensä kolmannes tai korkeintaan puolet seuraavan satokauden viljasta kannattaa kiinnittää hinnan osalta etukäteen. Viljanostajien tarjoamat vaihtoehdot riittävät useimmiten kiinnittämiseen, mutta jos ei ole niihin tyytyväinen, voi futuurikauppaa tehdä myös Mandatum-pankin kautta.
”Ennen kuin tekee mitään sopimusta hinnasta, on tiedettävä omat tuotantokustannukset. Jos tuotantokustannukset ylittävät tarjottavan hinnan, kannattaa jättää kokonaan kylvämättä tai miettiä vaihtoehtoisia kasveja, kuten öljy- ja valkuaiskasvit tai nurmi”, Jaakkola muistuttaa.
Vilja-alan yhteistyöryhmän sivuilta (vyr.fi) löytyy laskuri, jolla tuotantokustannukset on helppo laskea. Samoilta sivuilta löytyy myös kattava seuranta markkinahinnoista.

Ruotsinkielisen tuottajajärjestön SLC:n vilja-asiamies Rikard Korkman muistuttaa, että myös euron vahvistuminen dollariin nähden painaa viljan hintaa.
”Ilmassa on nyt enemmän hintaa painavia kuin nostavia tekijöitä. Ensi syksykin näyttää markkinoiden osalta melko tukkoiselta, sillä joulukuussa toimitettaville vehnäerille tarjotaan 220–235 euron tonnihintaa paikkakunnasta riippuen. Joulukuun vehnäfutuureissa basis eli hintaero Euronextin ja Suomen hintojen välillä on peräti 24–39 euroa tonnilta. Tämä kertoo, että vehnästä odotetaan Suomessa runsasta tarjontaa syksylle.”
Viron viljamarkkinoilla on sama suunta kuin Suomessa. Vajaan kahdensadan viljelijän omistama Kevili-osuuskunta tarjoaa tällä hetkellä myllykelpoiselle vehnälle 255 euron ja rehuohralle 210 euron tonnihintaa. Samaan aikaan Suomessa myllyvehnästä tarjotaan 250 euroa ja rehuohrasta 200 euroa tonnilta.
”Viljaa kannattaa yleensä myydä tasaisesti ympäri vuoden.” Timo Jaakkola
Kevilin myyntijohtaja Janno Toomet ei näe merkkejä hintojen noususta.
”Venäjä ja muut suuret viejät haluavat tyhjentää varastojaan tulevan sadon tieltä. Hinnat pysyvätkin edelleen matalina”, Toomet tietää.
Kevilillä on vahvaa kokemusta vientikaupasta, sillä se vie neljä viidesosaa viljastaan Eurooppaan, Lähi-Itään ja Afrikan maihin.
Kevilin tarjoama 164 euron tonnihinta rukiista kertoo suomalaisille viljelijöille sen, että pienten volyymien tuotteita kannattaa tuottaa vain sopimuksilla. Virolaiset myisivät mielellään halpaa ruista Suomeen, mutta myllyt eivät sitä osta, koska ovat sopimuksin sitoutuneet hankkimaan rukiinsa Suomesta.
Korkman kehottaa seuraamaan kotimaan hintojen lisäksi Kevilin hintanoteerauksia Muugan satamassa. Muugan hinnat kertovat markkinoiden suunnan. Kevilin päivän hinnat löytyvät osuuskunnan kotisivuilta kevili.ee kohdasta Viljahinnad.