Kehitteillä olevan maatalousyhtymän jatkoksi tilalle suunnitellaan uutta hiehonavettaa. Rakentamista rajoittaa kuitenkin sijainti, sillä tila on kahden valtatien välissä. Kuva: Anne Anttila
Lautakankaan maitotilalla lypsetään pian kahden sukupolven voimin: ”Olemme tavattoman kiitollisia”
Jyrki Mäntysen ja Tarja Seppäsen maitotilalla Kyyjärvellä ollaan uuden edessä. Lähitulevaisuudessa osan vetovastuusta ottaa perheen poika Sami. Suunnitelmissa on myös uusi hiehonavetta.Tilaajalle
Parin vuoden sisällä Kyyjärvinen Mäntysen perhe, Jyrki (keskellä), Tarja ja Sami yhdistävät voimansa ja perustavat maitotilan ympärille maatalousyhtymän. Kuva: Anne AnttilaKyyjärvisellä Mäntysen lypsykarjatilalla katse tulevaisuuteen on kirkas. Jyrki Mäntynen ja Tarja Seppänen eivät peittele kiitollisuuttaan siitä, että tila on saamassa jatkajan omasta perhepiiristä.
”Samista tulee aikanaan tilan kuudes isäntä, sillä ensimmäiset lehmät näillä saappaan sijoilla on lypsetty 1890-luvulla. Olemme tavattoman kiitollisia, että kolmesta lapsestamme nuorin on on päättänyt jatkaa. Ennen lopullista vallanvaihtoa perustamme ympärille kuitenkin maatalousyhtymän. Näin laskeutuminen on mahdollisimman pehmeä”, isäntäpari kertoo.
He itse aloittivat tilanpidon Mäntysen kotitilalla 24 lehmällä vuonna 2002. Alkuun parsinavetassa, mutta vuonna 2007 pihapiiriin nousi kahdella robotilla varustettu pihatto.
”Ajatus tilanpidosta on kypsynyt pikkuhiljaa, mutta lopullinen päätös syntyi siinä vaiheessa, kun aukaisin "farmarikoulun" ovet.” Sami Mäntynen
Pihaton suunnittelu aloitettiin pari vuotta ennen rakentamista.
”Oman mausteensa ideointiin antoivat robotit, sillä kahden yksikön pihatto oli tuohon aikaan suuri hämmästelyn aihe. Navettahankkeeseen liittyi myös monta mielenkiintoista matkaa, sillä kävimme ulkomaita myöten tutustumassa eri vaihtoehtoihin”, Mäntynen kertoo.
Investointi oli mittava, joten navetta tehtiin lähes kokonaan omana työnä.
”Näin saimme naputeltua hankkeelle 300 000 euroa edullisemman hintalapun.”
Tällä hetkellä Mäntysen tilan navetassa jyskyttää kaksi uutta lypsyrobottia.
”Tilaa on kehitetty tasaisesti, eurot edellä ja karjan hyvinvointia ajatellen. Esimerkiksi ympärivuotinen jaloittelutarha on yksi parhaimmista pitkän polun investoinneista”, Jyrki Mäntynen sanoo.
Astetta suuremmat investoinnit ovat edessäpäin. Ne ajoittuvat aikakauteen, jolloin vetovastuussa on myös perheen kuopus, Sami Mäntynen, 17.
Hän suorittaa tällä hetkellä maatalousalan perustutkintoa ja sen jälkeen on vuorossa armeija.
”Jos kaikki menee suunnitelmien mukaan, maatalousyhtymä perustetaan parin vuoden sisällä. Se on kuitenkin varmaa, että mukana ollaan. Ajatus tilanpidosta on kypsynyt pikkuhiljaa, mutta lopullinen päätös syntyi siinä vaiheessa, kun aukaisin "farmarikoulun" ovet”, Sami Mäntynen sanoo.
"Mukaan on tarttunut myös alalla tarvittavaa omatoimisuutta, sillä muutosherkkyyden ohella farmarin työ on jatkuvaa uuden oppimista." Sami Mäntynen
Ennen tilan maatalousyhtymän perustamista Sami Mäntynen (oik.) suorittaa maatalousalan perustutkinnon sekä varusmiespalveluksen. Kuva: Anne AnttilaEnnen lopullista päätöstä poika mietti jopa jääkiekkouraa isoveljensä tavoin.
”Hetken aikaa menin kiekon perässä, mutta ajan myötä maajussin hommat voittivat kuitenkin kaukalon. Toki mitään ovia ei suljeta, ei edes agrologi-opintoja ajatellen.”
Iästään huolimatta Mäntysen tilan nuorelle isännälle on ehtinyt kertyä jo paljon työtunteja.
”Kiitos tästä kuuluu vanhemmilleni. Kun tarpeeksi nuorena aloittaa, niin ehtiihän siinä karttua niin tieto kuin taitokin. Mukaan on tarttunut myös alalla tarvittavaa omatoimisuutta. Muutosherkkyyden ohella farmarin työ on jatkuvaa uuden oppimista.”
Jyrki Mäntynen (vas.) on Truck Pullingin moninkertainen Suomen mestari. Taustalla menestyksekäs vetojuhta, Harald Hirmuinen. Kuva: Anne AnttilaMaatalousyhtymän perustaminen vauhdittaa osaltaan myös tilan maidontuotantoa.
”Se on selvää, että kehittäminen saa uudenlaista puhtia. Mietinnässä on jopa uusi hiehonavetta, sillä vanhasta navetasta tehty hiehola alkaa olla tiensä päässä. Ajanmukaisen hiehonavetan myötä myös sonnit ryhdytään kasvattamaan itse”, perhe suunnittelee.
Investoinnit tilalla tehdään kuitenkin tarkkaan harkiten.
”Noudatamme hyväksi havaittua talouskuria. Emme kulje kiiltävän perässä, joten esimerkiksi konehankinnoissa suosimme myös hyvää käytettyä sekä ulkomailta hankittua. Koneiden ympärille on muodostunut muutenkin hyvä yhteistyörinki, sillä pulling-harrastuksen myötä apu on vaihteistosepistä lähtien aina puhelinsoiton päässä”, Jyrki Mäntynen kertoo.
”Emme kulje kiiltävän perässä, joten esimerkiksi konehankinnoissa suosimme myös hyvää käytettyä sekä ulkomailta hankittua.” Jyrki Mäntynen
Nykypäivän maatalous on jatkuvaa säästöjen etsimistä, mutta toimintaa ei saa säästää hengiltä, Jyrki Mäntynen muistuttaa.
”Ilman investointeja tila ei kehity. Henkilökohtaisiin tavoitteisiimme olemme asettaneet kuitenkin sen, että navetan tulee pyöriä karjan tuotoilla. Lehmät eivät syö metsiä.”
Oman säästönsä tilalle tuo laaja konekalusto.
”Käytössä on myös kaivinkone, joten oman työn osuus on todella merkittävä. Peltojen peruskunnostusten lisäksi teemme omin voimin kaiken mahdollisen, salaojituksista lähtien. Jatkossa töihin saadaan entistä vahvempaa vipuvartta, kun tilan nuori isäntä valjastaa ammattitaitonsa käyttöön. Tästä on hyvä ja erittäin mieluisa jatkaa”, Tarja Seppänen iloitsee.
Lautakankaan tila
Maidontuotantotila, Kyyjärvi
Yrittäjät Jyrki Mäntynen ja Tarja Seppänen
Sukupolvenvaihdos 2002
Lehmiä 120, valtarotu holstein
Peltoala 230 hehtaaria (sis.vuokramaat), sopimusviljelyksiä 30 hehtaaria
Metsää 120 hehtaaria
Tulossa maatalousyhtymä
Tilan vahvuudet: hyvä keskinäinen yhteistyö, hyvä taloudenhallinta ja erinomainen tilitoimisto, luottamus omiin tekemisiin
- Osaston luetuimmat
