Puimurikaupan hiljaiselo alkaa pian uhata huoltovarmuutta
Viime syksyn puinneille myytiin 122 puimuria ja samaan saatetaan päätyä nytkin. Jos tahti ei parane, jokaisella puimurilla pitäisi ehtiä puimaan vuosittain liki 300 hehtaaria ja kaluston pitäisi kestää sukupolven eli 30 vuotta.Tilaajalle
Arkistokuva. Kuva: Kimmo HaimiMaatalouskoneiden kaupan hiljeneminen ei vielä akuutisti vaikuta huoltovarmuuteen, mutta jos tilanne jatkuu pitkään tällaisena, vaikkapa vuosikymmenen, silloin tilanne alkaa olla toinen.
Siitä tulee huoltovarmuuden asia, toteaa vanhempi varautumisjohtaja Juha Mantila Huoltovarmuuskeskuksesta.
Maatalouden heikko kannattavuus ja yleinen epävarmuus ovat hiljentäneet puimurikauppaa ja korkojen nousu jarruttaa ostopäätöksiä entisestään.
Mantila ei ole hirveän huolissaan kestävyysvajeesta, mutta uusien koneiden menekki ratkaisee, paljonko uutta laitekantaa tiloille hankitaan. Riskit kasvavat ja tilannetta pitää ehdottomasti seurata.
Huoltovarmuuskeskus, MTK ja alkutuotantopooli selvittivät maatalouden kannattavuuden notkahduksen vaikutusta huoltovarmuuteen pari vuotta sitten ja samalla sivuttiin konekauppaa.
Maatilojen kannattavuuden rapautuminen vaikuttaa likimain kaikkeen, mitä tiloilla tehdään. Maaperän hoito saattaa jäädä vähemmälle, samoin konekanta vanhenee, kun uusia ostetaan vähän. Koneet ja etenkin puimurit ovat kalliita, jolloin investointeja on vaikea saada kannattamaan, kun käyttötunteja on sittenkin melko vähän.
Normaalivuosina puimureita edelleen riittää, mutta märkinä vuosina riskit kasvavat ja satoa saattaa jäädä korjaamatta.
Mantilan mukaan viljelijöiden kannattaa tänä vuonna ehkä varautua myöhäiseen korjuuseen.
”Ei tullut huhtikuun kylvöjä, eikä edes toukokuun alun. Kun sää lämpeni, koko maa lähes Oulua myöten pääsi samaan aikaan toukotöihin.”
Korjuukausi siirtyy pidemmälle syksyyn, kun kuivien keväiden takia lajikkeita on vaihdettu kuivuutta paremmin kestäviin myöhäisiin lajikkeisiin.
Puimureiden myynti on asettunut viimeksi kuluneen vuosikymmenen aikana 120-150 puimuriin. Viime syksyn puinneille toimitettiin 122 puimuria ja tämän vuoden ennuste on hyvin samanlainen, toteaa hankintajohtaja Jukka Keltto Hankkijalta.
Tarkat luvut selviävät vasta puintiaikaan, sillä kolmannes puimureista myydään loppukeväällä ja kesällä, juuri puintien kynnyksellä. Isot puimurit hankitaan ajoissa ennakkoon, ja loppukaudesta ostetaan sitä, mitä on tarjolla.
Kelton mukaan puimurien koko kasvaa edelleen nopeasti. Suosituimpia ovat viisikohlimiset ja yli 6 metrin pöydällä varustetut puimurit.
Suurin osa puimureista menee isoille tiloille ja vain joitain urakoitsijoille. Yli 200 hehtaarin tiloja on paljon enemmän kuin 10 vuotta sitten eikä tilakoon kasvu ole hidastumassa.
Alan rakennekehitys etenee nyt niin hurjaa tahtia, ettei sitä oikein edes oivalleta, Keltto miettii. Hän pitää puimuria keskeisenä, ylivoimaisesti tärkeimpänä koneena viljaketjussa.
Jos markkinat asettuvat viime vuosien menekin eli 120 puimurin tuntumaan, se tarkoittaa, että jokaisella uudella puimurilla pitäisi korjata vuosittain lähes 300 hehtaaria yhden sukupolven eli 30 vuoden aikana.
Puimureiden koon kasvu auttaa kompensoimaan vaatimattomia myyntilukuja, mutta myyntimäärät ovat jo vuosia olleet niin pieniä, että puintikapasiteetti vähenee väistämättä. Tiloilla on edelleen runsaasti 30-40 vuotta vanhaa kalustoa, mutta jossain vaiheessa nekin loppuvat.
Jos markkinat asettuvat viime vuosien menekin eli 120 puimurin tuntumaan, se tarkoittaa, että jokaisella uudella puimurilla pitäisi korjata vuosittain lähes 300 hehtaaria yhden sukupolven eli 30 vuoden aikana.
Karkea laskelma perustuu oletukseen, että puitavaa satoa viljellään noin miljoona hehtaaria myös tulevaisuudessa.
Kelton mukaan puimurien koko kasvaa, mutta puintipäiviä ei saada lisää ja lohkojenkin koko ja määrä muuttuvat hitaasti. Uudella puimurilla pitää ehtiä yhä useammalle pellolle ja viljaa kuljetetaan yhä kauemmas kuivurille.
Tilanne voi hieman helpottua, jos syysviljojen osuus kasvaa. Samalla puintipäiviä voidaan saada lisää. Niin on käynyt Etelä-Baltiassa, Keltto kertoo.
Tutkijana ja yliopisto-opettajana uran tehnyt Hannu Mikkola ei osaa olla kovin huolissaan puimureiden menekistä. Puimureiden tehot ovat kasvaneet ja koneita käytetään ammattimaisemmin kuin parikymmentä vuotta sitten. Vuosittaisissa käyttötunneissa on selkeä hyppäys ylöspäin.
Mikkola muistuttaa, ettei satoa ole jäänyt korjaamatta sen takia, ettei puimureita olisi ollut saatavana. Laatutappioita on voinut tulla, jos puinti on viivästynyt. Tilanne voi muuttua nopeasti, mikäli investointitahti pysyy matalana ja syksyistä tulee ennustetun lämpimiä mutta sateisia.
- Osaston luetuimmat
