Sinikielitaudin riski levitä Suomeen kasvaa – rokotteita ei ole varastossa
Sinikielitauti ei tartu ihmisiin, mutta sairastuttaa niin kotieläimenä pidettäviä kuin luonnonvaraisia märehtijöitä.Tilaajalle
Laitumella lehmät ovat alttiina polttiaisille, jotka levittävät sinikielitautia. Kuva: Kari SalonenMärehtijöitä sairastuttavan sinikielitaudin riski levitä Suomeen on kasvanut, sanoo jaostopäällikkö Miia Kauremaa Ruokavirastosta.
”Vaikka sinikielitautia todetaan erityisesti Etelä-Euroopan maissa lähes vuosittain, niin vuonna 2023 alkanut epidemia on levinnyt poikkeuksellisen laajalle.Tautia esiintyy Suomen lähialueilla Tanskassa, Ruotsissa ja Norjassa.”
Suomella on toistaiseksi sinikielitaudista vapaan maan status. Se menetettäisiin heti ensimmäisen tautitapauksen tultua ilmi.
”Kun tautivapaus on menetetty, Suomeen saa esimerkiksi siirtää taudille herkkiä eläinlajeja myös EU-maista, joissa sinikielitautia on todettu.”
Vaikutuksia voi olla myös lihanvientiin unionin ulkopuolisiin maihin, Kauremaa lisää.
Sinikielitauti eli bluetongue
Polttiaisten levittämä märehtijöiden virustauti.
Ei tartu ihmiseen.
Tautia esiintyy kotieläiminä pidetyissä ja luonnonvaraisissa märehtijöissä sekä kamelieläimissä (alpakka, laama).
Vakavimmat oireet todetaan yleensä lampailla, naudat ovat usein oireettomia.
Kaikki tartunnan saaneet eläimet eivät oireile tai niiden oireet voivat olla erittäin lieviä. Kaikkia oireita ei ilmene samalla eläimellä tai edes samassa karjassa.
Lisää tietoa sinikielitaudista ja sen oireista on Ruokaviraston verkkosivuilla.
Taudilla on kaksi todennäköistä reittiä levitä Suomeen. Toinen on eläimet, joita tuodaan Suomeen maista, joissa sinikielitautia esiintyy ja toinen polttiaiset, jotka tautia levittävät.
Leviämisen ehkäisemiseksi on Ruokaviraston mukaan tärkeää varmistaa, ettei maahan tuotavissa eläimissä ole sinikielitautia. Lisäksi on huolehdittava, että eläinten kuljettamiseen käytettävät välineet on huolellisesti puhdistettu ja desinfioitu ja polttiaisten torjunnasta on huolehdittu.
Ruokavirasto suosittelee, että tuontia tehdään talvella, jolloin polttiaisten aktiivisuus on vähäisintä.
”Kaikki epäilyt on tärkeä tutkia mahdollisimman nopeasti, jotta taudin leviämistä voitaisiin yrittää hillitä.”
Suomalaiset tuottajat voivat varautua sinikielitaudin leviämiseen opettelemalla tunnistamaan taudin oireet ja ilmoittamalla tautiepäilyistä viipymättä virkaeläinlääkärille, Kauremaa neuvoo.
”Kaikki epäilyt on tärkeä tutkia mahdollisimman nopeasti, jotta taudin leviämistä voitaisiin yrittää hillitä ja sen aiheuttamia vaikutuksia pienentää.”
Taudin leviämistä voidaan Kauremaan mukaan koittaa estää myös niin, että tartuntapaikan eläimet siirretään sisälle.
”Lisäksi voitaisiin harkita tartuntapitopaikan märehtijöiden siirtokieltoja toisiin pitopaikkoihin.”
Säädösten mukaan sinikielitaudin leviämistä muihin pitopaikkoihin ehkäistään myös viranomaisten perustamalla rajoitusvyöhykkeellä, jonka alueella eläinten ja niistä saatavien tuotteiden siirtoja rajoitetaan.
Sinikielitautia vastaan on rokotteita, mutta rokottamisen aloittaminen on sallittua vasta, kun tautia on todettu.
Taudin viiveetön havaitseminen mahdollistaa rokotusten aloittamisen nopeasti, Kauremaa painottaa.
Muun muassa ruotsalainen media on kertonut, että EU:n sinikieliepidemian takia rokotteista on pula.
Onko Suomessa valmiutta aloittaa laajamittainen märehtijöiden rokottaminen?
”Valmiutta ei vielä ole, erilaiset toimintatavat rokottamisen nopean aloittamisen mahdollistamiseksi ovat pohdinnassa elinkeinon kanssa”, Kauremaa vastaa. Suomessa ei hänen mukaansa ole rokotteita varastoituna kaiken varalta.
- Osaston luetuimmat
