• Tuhoojista käyty läpi vasta pieni osa

    Maatalous
    12.9.201416:00
    Maija Ala-Siurua

    Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran tietokannassa on noin 500 kasvintuhoojaa, joista 95:den Suomen kasvintuotannolle aiheuttama riski on arvioitu uudella Finnprio-mallilla.

    Pienen joukon tuloksista ei voida päätellä, mitkä kasvintuhoojat ovat tärkeimpiä.

    ”Nyt on selvillä asteikko, jota vasten uusia tuhooja-arvioita pystytään peilaamaan”, kertoo tutkija Juha Tuomola Evirasta.

    Erikoistutkija Salla Hannunen Evirasta painottaa arvioitujen eliöiden määrän kasvattamista. ”Ensimmäiseksi on syytä nostaa kasvinterveyslainsäädännössä mainitut kasvintuhoojat.”

    Finnbriolla arvioidun 95 eliön joukko koostuu erilaisista ja eri tuotannonalojen kasvintuhoojista, kuten viruksista, ankeroisista ja sienistä. ”Tietokannassa on eniten hyönteisiä ja punkkeja, joten niitä arvioitiin eniten”, Tuomola kertoo.

    Hän muistuttaa, että yksi tuhooja voi uhata maatalous-, metsä ja puutarhataloutta sekä luonnonkasveja.

    Nyt arvioiduista tuhoojista yli 80 prosenttia on nimen omaan puutarhatalouden uhkana.

    Tuhooja päätyy Suomeen helpoiten, kun se esiintyy laajalla alueella, leviää istutettavien kasvien kautta tai luontaisesti eikä lainsäädäntö estä leviämistä tehokkaasti.

    Metsäntuhoojat osoittautuivat eliöjoukoksi, jonka aiheuttaa suurimmat vaikutukset tuotannolle, Tuomola kertoo.

    Finnprion lopuksi laskeman kokonaisriskin mukaan arvioitujen 95 kasvintuhoojan joukosta vaarallisimpia ovat kasvihuonetuotantoa uhkaavat viroidit ja virukset sekä metsäntuhoojat.

    Hannusen mukaan Finnprion kehittämiseen ei ole ainakaan vielä rahaa, mutta tarvetta kyllä.

    Nykymalli ei ota huomioon riskinhallinta, mutta arviointien perusteella voitaisiin määritellä, minkä lajien riskinhallintaan kannattaisi ohjata rahaa, aikaa ja työtä.

    ”Kuinka suuria vaikutuksia tuhoojalla pitää olla ollakseen vaarallinen kasvintuhooja? Voidaanko tuhoojajoukosta pudottaa pois sellaisia, joiden leviämistä viranomaiset eivät pysty estämään? Miten suuri maahantulon todennäköisyys on hyväksyttävää?” Hannunen luetteli kysymyksiä, joihin tulevaisuuden Finnprio voisi auttaa vastaamaan.

    MAIJA ALA-SIURUA

    Avaa artikkelin PDF

    Artikkelin aiheet
    kasvintuhoojat
    Elintarviketurvallisuusvirasto Evira
    Finnprio-malli
    kasvinterveyslainsäädäntö
    riskinarviointi
  • Mainos: Eastman / AIV
    Erno Rastila ja Päivi Pakarainen kertovat, että märälle rehulle osattiin annostella riittävästi säilöntäainetta vasta, kun oli punnittu myös märkiä kuormia.

    Säilörehun säilöntälaatu vaikuttaa lypsykarjan terveyteen

  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Kasvintuotanto | Pentti Heikura kasvatti perunoita turpeessa ja lannoitti ne tuhkalla – sato yllätti

      Tilaajalle
    • 2

      Maidontuotanto | Tuomas ja Ida-Maria Pietiläinen ostivat lopettavan tilan robotin ja koko karjan

      Tilaajalle
    • 3

      Kasvintuotanto | Biostimulantit kiinnostavat viljelijöitä

      Tilaajalle
    • 4

      Maatalouskoneet | Suomalainen ohjelmistoyhtiö teki kansainvälisen läpimurron

    • 5

      Maatalouskoneet | Suomessa valmistettu uutuuskone leikkaa ja kerää ruokoja rannoilla

      Tilaajalle
    • 6

      Maidontuotanto | “Halusin, että lehmät jäisivät” – päätös, joka muutti Vakkamäen tilan suunnan

      Tilaajalle
    • 7

      Talous | Maatalouden energiaveron lisäpalautus maksetaan syyskuun lopussa

      Tilaajalle