MTK: Luken ympäristöohjelmakysely tarkoitushakuinen
Luken mukaan kyseessä on teoreettinen maksuhalukkuusvertailu.
Kyselyssä selvitetään muun muassa, mitä kuluttajat olisivat halukkaita maksamaan uhanalaisten lajien säilymisestä. Kuva: Jaana KankaanpääTaloustutkimus julkaisi viime viikolla internet-paneeliinsa kuuluville suunnatun, maatalouden ympäristöasioita koskevan kyselyn. Kysymyksenasettelu on herättänyt tuottajien keskuudessa kummastusta.
Kyselyn toimeksiantaja on Luonnonvarakeskus.
Vastaajilta kysytään muun muassa, minkä he valitsisivat: nykyisen ympäristöohjelman, joka turvaa nolla uhanalaista lajia ja maksaa jokaiselle veronmaksajalle 40 euroa vuodessa, vai ohjelman Y, joka turvaa sata uhanalaista lajia ja maksaa veronmaksajalle 5 euroa vuodessa. Kolmas vaihtoehto on ohjelma X, 200 lajia ja 100 euroa.
”Kysely on täysin tarkoitushakuinen”, tiimipäällikkö Juha Lappalainen MTK:sta sanoo. ”Sama kuin kysyttäisiin, otatko Mersun vai Bemarin, saat sen Ladan hinnalla.”
”Jos kysytään, haluatko enemmän tuloksia paljon nykyistä halvemmalla, on selvää, mikä on vastaus”, hän toteaa.
Tutkimuksessa ei kerrota, miten vaihtoehtoiset ympäristöohjelmat rakennettaisiin.
”Mainitaan tavoitteena oleva lopputulos, mutta ei sitä, millä keinoin siihen päästään ja ovatko keinot millään lailla realistisia toteuttavan tahon eli viljelijän kannalta”, Lappalainen sanoo.
Selvitetään hyötylähtöistä ympäristöpolitiikkaa
Kyseessä on teoreettinen maksuhalukkuusvertailu, professori Eija Pouta Lukesta kertoo.
Vastaajille esitetään lukuisia vaihtoehtoja, joissa kustannustasoa ja ympäristöhyötyjä vaihdellaan satunnaisesti. ”Näin saadaan käsitys ihmisten halukkuudesta tukea ohjelmia, joissa ympäristön tila vaihtelee, eri kustannustasoilla.”
Tutkijoilla ei siis ole valmiiksi rakennettua ympäristöohjelmaa, jonka toimet, kustannukset ja vaikutukset olisivat tiedossa.
Vastaajille ei haluta korostaa tutkimuksen hypoteettisuutta, koska heiltä toivotaan harkittuja vastauksia ja vastaajien osuuden toivotaan pysyvän korkeana, Pouta sanoo.
”On tärkeää että vastaaja tuntee voivansa vaikuttaa asiaan.”
Yksi tutkimuksen kantavista periaatteista on selvittää hyötylähtöistä ympäristöpolitiikkaa, Pouta kertoo.
”Tämän hetken mallissa tehdään toimenpiteitä, joista aiheutuu kustannuksia, ja niitä korvataan. Nyt selvitämme mallia, jossa viljelijä saisi korvausta tuotetusta hyvästä ympäristöstä.”
Asiasta tulee myöhemmin kysely myös viljelijöille, Pouta kertoo. Sen hoitaa PTT.
Viljelijäkyselyn suunnittelussa pohditaan myös keinoja ympäristötavoitteiden toteuttamiseen.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
