Humalatarhan perustamisen kustannukset olivat lähes olemattomat – Öllölä ja Oravaara viihtyvät Jarmo Rautiaisen mailla

Tohmajärveläinen Jarmo Rautiainen perusti tilalleen humalatarhan vuonna 2019 omaksi ilokseen. Toiveena hänellä oli löytää humalalajikkeet lähialueelta sekä se, että ne soveltuisivat maustamaan oluita.

”Lähdin selvittämään mistä löytyisi meidän alueemme vanhimpia humalakasvustoja. Valikoin kaksi kohdetta, joista kävin luvat kysyttyäni noutamassa humalan juurta. Lukella teetetyn tutkimuksen jälkeen nimesin lajikkeet niiden sijainnin mukaan Öllöläksi ja Oravaaraksi”, Rautiainen kertoo.

Tällä hetkellä tilalla kasvaa reilut sata humalakasvia. Humalatarhan perustuskustannukset voivat nousta korkeiksi, mutta Rautiainen sai tarhan tehdyksi pienin kustannuksin.

”Minulla oli käytöstä poistettuja sähköpylväitä ja -johtoa, joista humalatarhan sai rakennettua. Voidaan sanoa, että tarhan perustamisessa materiaalikustannuksia ei näin ollen syntynyt. Ja kukapa laskee hintaa harrastukseen käytetylle ajalle. Espanjasta olen myöhemmin tilannut apuvälineen, joilla köynnösten tukinarujen nostaminen ylös onnistuu ilman sen kummempia temppuja”, Rautiainen summaa.

Keväällä istutettu taimi, joka on kasvattanut ensin juuret vedessä.  Kuva: Terhi Torikka

Kasvin sitkeys ja helppohoitoisuus ovat näyttäneet parhaat puolensa Rautiaisen tilalla. Kasvupaikka on valoisa ja aukea, joten tiheät humalakasvustot pääsevät tuulettumaan hyvin kasvukauden aikana. Kesäkuun puolivälissä humalat olivat kurkottaneet kasvustonsa jo kolmeen metriin. Heinäkuun viimeisellä viikolla osa kasveista oli jo yli seitsemän metrin korkuisia ja ne aloittelivat kukintaa.

”Meidän tila sijaitsee korkealla sekä avoimella paikalla. On oltu erittäin onnekkaita, kun näinä vuosina, kun humalaa olen kasvattanut, ei kasvustoa ole kiusanneet kasvitaudit eivätkä tuholaisetkaan. Humalat alkoivat tuottamaan täyttä satoa kolmantena kasvuvuotenaan”, Rautiainen toteaa.

Humalatarha sijaitsee avaralla paikalla lähellä tilakeskusta. Jarmo Rautiaisen seurana tarhakäynnillä lapsenlapsi.  Kuva: Terhi Torikka

Meneillään oleva kasvukausi näyttää myös melko hyvältä. Ainoa poikkeus tänä vuonna on viileä alkukesä sekä kuivuus, jotka ovat hidastaneet humaloiden kasvua viikon verran.

”Tänä vuonna täyden sadon tuottaa noin 85 kasvia, joista saadaan karkeasti arvioituna 40 kiloa kuivattuja humalankäpyjä. Kilohinta riippuu täysin kasvattajan ja ostajan välisestä sopimuksesta sekä kasvatettavasta lajikkeesta. Meidän kasvattamat lajikkeet soveltuvat aromikkuutensa ansiosta erinomaisesti maustamaan lager-oluita. Kaikki kerättävät kävyt menevät Karvilan panimolle Enonkoskelle.”

Tyhjilleen jääneessä navetassa toimii nyt itse kehitelty humalakuivaaja, esittelee Jarmo Rautiainen yhdessä lapsenlastensa kanssa.  Kuva: Terhi Torikka

Rautiainen toimittaa kävyt ostajalle kuivattuina sekä vakuumipakattuina. Humalaa säilötään tilalla pakastimessa, josta ne sitten lähtevät panimolle maustamaan paikallisia ja kotimaisia oluita. Rautiaisen toimittamat humalat ovat vain murto-osa Karvilan panimon käyttämistä humalista, joten kotimaiselle humalalle olisi kyllä kysyntää.