Kotimainen humala kaipaa kipeästi lisää viljelijöitä

Luonnonvarakeskus (Luke) on lanseerannut uusimpien tutkimusten ansiosta kahdeksan eri humalalajiketta Suomen taimistomarkkinoille. Kiinnostus humalan kasvatusta kohtaan on selvästi nousussa, mutta mitä haasteita humalatarhan perustamiseen liittyy?

Muun muassa tähän kysymykseen lähdin hakemaan vastausta Luken humala-asiantuntija Saara Tuohimetsältä sekä Alajärven Kurejoen JAMIn toimipisteen puutarha-alan ammattiopettaja Mervi Ukonmäeltä.

”Huolimatta siitä, että humala on sitkeä ja Suomen oloihin sopeutunut kasvi, humalatarhan perustaminen varsinkaan isossa mittakaavassa ei ole mikään helpoin homma. Kasvi kasvaa jopa kymmenmetriseksi, joten se vaatii tuekseen korkean sekä tukevan humalatarhan. Perustamiskustannukset voivat myös nousta korkeiksi”, toteaa Tuohimetsä.

Humalan käpyjen alkuja heinäkuun lopulla Tohmajärvellä.  Kuva: Terhi Torikka

Kypsän sadon poimintaa on myös syytä miettiä siinä vaiheessa, kun humalatarhan kokoa suunnitellaan. Yhden humalaköynnöksen käpyjen keräämiseen kuluu arviolta tunti aikaa.

"Tästä voi sitten jokainen laskea, että kuinka paljon työtunteja tulee, jos tarhaan on istutettu vaikkapa sata köynnöstä. Erityisesti jos poiminta aiotaan suorittaa käsityönä. Humalatarhan perustamisessa tulee myös ottaa huomioon, että humalakasvusto saavuttaa täyden satopotentiaaliinsa vasta 3–5 vuodessa”, kertoo Tuohimetsä.

Humala on pääasiassa vaatimaton kasvi. Hankkeen aikana on kuitenkin huomattu, että humalakasvustojen kasvupaikan tulee olla sellainen, jossa kasvi pääsee hyvin tuulettumaan. Viime vuonna koekasvatuksissa huomattiin humalan lehtihometta, joka lopulta levisi myös humalankäpyihin.

”Koko satohan siitä sitten kärsi, joten on erityisen tärkeää, etteivät kasvustot ole liian tiheitä. Humalatarhan perustamisvaiheessa kannattaa myös miettiä istutusten ajankohtaa. Kokemuksen kautta suosittelen kevätistutusta, jotta humala ehtii kasvattaa kunnolla juurimassaa ennen talvehtimista”, toteaa Tuohimetsä.

Laatuhumala hanke on nostanut kiinnostusta alueen viljelijöissä. Hankkeessa mukana oleminen on ollut JAMIn Alajärven Kurejoen puutarha-alan väelle mielenkiintoista. Kuvassa vas. puutarhurit Hannele Yli-Mannila ja Sonja Isoniemi sekä Mervi Ukonmäki. Kuva: Linda Virkamäki

Luken Laatuhumala-hankkeen koekasvustoista yksi sijaitsee Etelä-Pohjanmaalla JAMIn Alajärven Kurejoen toimipisteellä. Koeviljelmistä vastannut hanketyöntekijä Mervi Ukonmäki kertoo, että JAMIlla toivotaan kovasti hankkeelle jatkorahoitusta.

”Onhan tämä tutkimusaika ollut monivuotiselle kasville aivan liian lyhyt ajanjakso. Hankkeena tämä on ollut meille erittäin mielenkiintoinen”, Ukonmäki toteaa.

Alueen vähäluminen viime talvi sai huomaamaan, kuinka humala sitkeydestään huolimatta kaipaisi hyvän pysyvän lumipeitteen.

”Kun kasvusto on vielä nuori, tarvitsisi se suojaavan lumipeitteen, sen sijaan että lumi jatkuvasti sulaa ja sen jälkeen paljas maa jäätyy. Kehnosta edeltävästä talvesta huolimatta kasvusto näyttää hyvältä tässä vaiheessa kesää”, kertoo Ukonmäki.

Humalan käpyjä käytetään muun muassa oluiden maustamiseen. Kuva: Saara Tuohimetsä

Kyselyitä humalan kasvatukseen liittyen on saatu Kurejoen JAMIllekin, mistä Ukonmäki on ollut erittäin ilahtunut. Hankkeessa mukana oleminen on myös ollut erittäin palkitsevaa.

”Nyt kun lajikkeet on saatu taimimarkkinoille, niin onhan se hienoa nähdä työntulos. Saa oikeasti ylpeänä todeta, että me olemme olleet osana tätä projektia. Toivon kovasti, että ihmisten kiinnostus kotimaista humalaa kohtaan jatkaisi kasvuaan”, Ukonmäki toteaa.

Humalan kasvatuksesta kiinnostuneita Tuohimetsä suosittelee suuntaamaan Lepaan puutarha- ja viheralan näyttelyihin 14.–16.8.

”Lepaalla on mahdollisuus tutustua näihin meidän uusiin humalalajikkeisiin sekä saada asiantuntevia neuvoja ja tehdä vaikka tilaus haluamistaan lajikkeista Tervetaimituottajat Suomi -osastolla”, Tuohimetsä vinkkaa.