Kasvit kasvavat maavaraisesti kasvihuoneen lattialla yhteydessä maaperään, mutta niiden lannoittaminen hoidetaan kuitenkin lehtilannoksella. Kuva: Visa Vilkuna
Lundellin kasvihuone saa lämpönsä viinan ja meriveden avulla
Ahvenanmaalainen Mikael Lundell otti pienen maatilan hoitaakseen vuonna 1991. Vain viiden peltohehtaarin tila kallioisessa maastossa rajoitti tuotantosuunnan erikoiskasveihin ja ensimmäinen kasvihuone nousi tiluksille jo kolme vuotta myöhemmin.
Mikael Lundell on Ålands producentförbund, ÅPF:n, erikoiskasvinviljelijöiden valiokunnan puheenjohtaja. Hän toimii myös SLC:n puutarhavaliokunnan puheenjohtajana. Kuva: Visa VilkunaLundellin tila sijaitsee Vårdön kunnan Simskälassa, lähes 60 kilometrin päässä Maarianhaminasta. Pieni, mutta kiehtova yksityiskohta on se, että juuri Simskälaa pidetään Myrskyluodon Maijan kotisaarena, vaikka varsinainen Myrskyluoto on noin 10 kilometriä Simskälasta pohjoiseen.
Vaatimattomasta peltoalasta johtuen jo vuonna 1994 tilalle tehtiin ensimmäinen kasvihuone. Muutaman laajennuksen jälkeen muovihuoneita on kaikkiaan 12 200 neliömetriä. Kasvihuoneissa tuotetaan pääosin varhaisperunaa, lehtiselleriä, kevätsipulia ja retiisiä.
Stormskärs Växthus AB
Kasvihuoneissa viljellään:
Varhaisperunaa 1,2 ha
Kevätsipulia 1,0 ha
Retiisiä 1,2 ha
Lehtiselleriä 0,4 ha.
Avomaalla viljellään:
Varhaisperunaa 0,2 hehtaaria
Kevätsipulia 0,5 hehtaaria
Retiisiä 0,3 hehtaaria
Lehtiselleriä 0,8 hehtaaria
Siemenperunaa kasvihuonetuotantoon 0,25 hehtaaria,
Koko tuotanto myydään ÅTH:lle
(Verrattaessa viljelykasvien vuotuisia pinta-aloja kasvihuoneiden kokonaispinta-alaan, on otettava huomioon, että viljelyssä saadaan useampi sato vuoden mittaan.)
”Minulla on 110 000 kappaletta noin viiden litran vetoista muoviruukkuja, joissa kasvatan varhaisperunaa. Tammikuusta eteenpäin kasvihuoneet ovatkin pääosin perunalla, mutta kevään edetessä istutan perunaa myös avomaalle”, Mikael Lundell kertoo.
Varhaisperuna istutetaan ruukkuihin laitettavaan neitseelliseen kasvuturpeeseen. Yhdestä ruukusta saadaan 300–400 grammaa varhaista herkkuperunaa. Kun sato on korjattu, ruukun turve käytetään maanparannukseen.
Perunaa lukuun ottamatta muut kasvit kasvavat maavaraisesti kasvihuoneen lattialla. Vaikka kasvit ovat yhteydessä maaperään, niiden lannoittaminen hoidetaan kuitenkin lehtien kautta.
Kasvihuoneissa olevat, kasvuston päällä ohjelmoituina kulkevat rampit ruiskuttavat veden ja ravinteiden lisäksi tarvittavat torjunta-aineet kasveille.
Kasvihuoneet lämmitettiin aiemmin kevyellä polttoöljyllä. Reilu kymmenen vuotta sitten Lundell kyllästyi alati kallistuvan lämmitysöljyn ostoon. Tämän kyllästymisen seurauksena kasvihuoneet ovat vuodesta 2013 alkaen lämmenneet 95-prosenttisesti merivedestä kahdeksalla isolla lämpöpumpulla otettavalla lämmöllä. Kovimmilla pakkasilla lämpöpumppujen tukena on pieni öljykattila.
Vaikka investointi kustansi verottomana runsaat 250 000 euroa, niin Lundell kertoo sen maksaneen itsensä takasin jo viidessä vuodessa.
Lundellin arvion mukaan lämpöpumpputekniikka soveltuu parhaiten nimenomaan sellaisiin vihanneskasvihuoneisiin, joissa viljellään matalampaa lämpötilaa suosivia kasveja.
Stormskärs Växthus oy:n kasvihuoneiden muovit on helppo vaihtaa yhteen kaariväliin kerrallaan. Kuva: Visa VilkunaKurkku ja tomaatti pitävät korkeammasta lämmöstä, jolloin lämpöpumppuinvestoinnin takaisinmaksuaika olisi todennäköisesti hieman pitempi.
”Kyllä siinä viina virtasi Simskälassa, kun meren pohjaan laskettuja putkia täytettiin veden ja etanolin seoksella. 50-millistä putkea on meressä peräti 20 kilometriä ja vaikka etanolia ei mennyt kuin 25 prosenttia nesteen kokonaismäärästä, viinaa putkessa on kaikkiaan 14 000 litraa”, Lundell kertoo.
Lämpöpumpuille tulevan meriveden lämpötila kylmimpänä aikana on lähellä nollaa celsiusastetta.
Kun vesi palaa lämpönsä luovuttaneena putkistossa takaisin mereen ”lämpiämään”, sen lämpötila on viisi astetta pakkasen puolella.
Suunnitelmissa oli uusiutuvan energian täydentäminen tuulivoimalla. Sähköä tuottavan tuulivoimalan avulla kasvihuoneisiin olisi saanut huomattavasti enemmän itse tuotettua sähköä mitä nykyisin kulutetaan.
Tällä hetkellä tuotannossa tarvitaan noin 550 Mwh:n energia, mutta tuulienergialla myllyjen vuosituotanto olisi ollut peräti 2 Gwh:n tasolla. Tämä taas olisi luonut mainiot edellytykset tuotannon lisäämiseen nykyisillä investoinneilla ja pinta-alalla.
Investointiin oli tarkoitus hakea tukea, mutta tuen edellytyksenä olisi ollut, että vastaava määrä myllyn tuottamaa energiaa käytettäisiin tilalla. Osittain tämän takia Lundell on pistänyt tuulimyllyhankkeen tauolle.
Kasvihuoneesta yhdellä istutuksella saadaan kaksi kevätsipulisatoa. Kuva: Visa Vilkuna”Olen havainnut, että vihannesten pitkään jatkunut kysynnän kasvu on pysähtynyt ja jopa hieman vähentynyt tällä kaudella. Samalla sekä uusien että käytettyjen tuulivoimaloiden hintataso on noussut voimakkaasti. Päätös hankeen hyllyttämisestä oli vaikea, sillä olen kamppaillut valmistelujen ja byrokratian kanssa jo useita vuosia”, Lundell kertoo.
Lundell jatkaa, että hänen pikkutilallaan pinta-alatuilla on olematon merkitys. Sen sijaan investointitukia on pyritty hyödyntämään. Myönnettävissä tuissa painotetaan ympäristöinvestointeja ja tuotannon tehostamista:
”Olen saanut tukea kuitukankaisiin, biologisiin valmisteisiin, lämpöpumppuihin ja LED- valaistukseen. Tuki on enintään neljä prosenttia tilan liikevaihdosta, johon perunoita ei lasketa mukaan”, Lundell selventää.
”Minulla on 110 000 kappaletta noin viiden litran vetoista muoviruukkuja, joissa kasvatanvarhaisperunaa”, kertoo ahvenanmaalaisviljelijä Mikael Lundell. Kuva: Visa Vilkuna- Osaston luetuimmat
