Kun navetassa on hyvät olosuhteet, lehmät makoilevat mielellään. Kuva: Hanna Perkkiö
Eläinten lämpöstressi alkaa olla jokakesäinen ongelma – kastelu auttaa, mutta voi lisätä utaretulehdusriskiä
Kun helteet hellivät pitkään, hintana voi olla eläimen hyvinvointi. Kiinnostus navetoiden kesäaikaista viilennystä kohtaan on kasvanut myös Suomessa.TilaajalleKalajoki
Jukka Mäkelä toteaa, että navetan ilmanvaihtopuhaltimet tekevät olon miellyttävämmäksi paitsi eläimille myös ihmisille. Kuva: Hanna PerkkiöKalajoen Käännänkylällä ulkona lämmittää loppukesän aurinko, mutta sisällä navetassa ilma on miellyttävän vilpoinen. Siitä pitävät huolen katossa pyörivät ilmanvaihtopuhaltimet, jotka asennettiin kuluneena kesänä.
”Puhaltimia hankittiin tässä vaiheessa makuuparsien päälle tuomaan eläimille viilennystä. Ne ovat parantaneet myös ihmisten viihtyvyyttä ja työoloja”, Jukka Mäkelä kertoo.
Mäkelä pyörittää maitotilaa yhdessä veljensä ja puolisonsa kanssa. Kolmen robotin navetassa majailee 175 lypsylehmää, ja lisäksi tilalta löytyy lähes toinen mokoma nuorkarjaa. Vuonna 2013 rakennettua navettaa laajennettiin kolme vuotta sitten.
Viilennyspuhaltimet ovat uusin investointi, jonka odotetaan parantavan eläinten hyvinvointia. Tässä vaiheessa on Mäkelän mukaan kuitenkin vielä varhaista arvioida, millainen sen vaikutus on esimerkiksi tuotostasoihin.
”Se on kyllä voitu jo havaita, että eläinten terveys on pysynyt hyvänä. Usein lämpöstressi aiheuttaa utaretulehduksia loppukesästä, mutta tähän mennessä niitä ei vielä ole ollut.”
Keinoja lämpöstressin ennaltaehkäisyyn
Ilmanvaihto: Maksimoi perusilmanvaihto ja tuloilman määrä, saako kantamattomia seiniä purettua?
Eläinten käsittely: Vältä eläinten käsittelyä ja siirtelyä helteiden aikaan.
Juomavesi: Helteillä juomaveden tarve voi jopa tuplaantua, huolehdi siis vesialtaiden puhtaudesta ja lisää tarvittaessa siirrettäviä vesialtaita kesäkuukausien ajaksi.
Tekniset laitteet: Viilennyspuhaltimet riittävällä teholla käytettyinä ja oikein sijoitettuna
Vedellä viilentäminen: eläinten selkien kastelu jaksottaisesti
Lähde: 4dBarn / Antti Puuri
Lehmien lämpöstressi on noussut tapetille viime vuosina hellejaksojen myötä. Robottinavetoiden suunnitteluun erikoistuneen 4dBarn Oy:n asiantuntija Antti Puuri toteaa, että tutkitusti lämpöstressi ei vaikuta pelkästään maitotuotokseen, vaan laajemminkin lehmän terveyteen.
”Lehmä pyrkii omalla kehollaan ja käyttäytymisellään vastaamaan lämpöstressiin. Se voi esimerkiksi vähentää syömistä, sillä märehtiminen tuottaa lämpöä. Lehmä voi myös seisoa tavallista enemmän, koska seisaaltaan sen haihduttava pinta-ala on suurempi kuin makuulla. Ylimääräinen seisominen taas rasittaa sorkkia ja altistaa anturahaavaumille. Lämpöstressi heikentää myös tiinehtyvyyttä ja vastustuskykyä, millä on kauaskantoiset vaikutukset.”
Lämpöstressin todellista hintalappua ei Puurin mukaan ole Suomen oloissa vielä kunnolla määritetty. Ongelma on kuitenkin tiedostettu.
”Kiinnostus kesäaikaista viilennystä kohtaan on kasvanut paljon viime vuosina.”
”Lehmä pyrkii omalla kehollaan ja käyttäytymisellään vastaamaan lämpöstressiin.” Antti Puuri
Puuri toteaa, että ennen laiteinvestointeja on syytä käydä läpi navetan perusolosuhteet. Uuden navetan suunnittelussa lähdetään liikkeelle jo sijoittelusta ja pyritään maksimoimaan luonnollinen ilmanvaihto.
”Mitä avarampi ympäristö, sitä todennäköisemmin ilma vaihtuu paremmin. Myös ilmansuunnilla on merkitystä, eli sillä, kuinka paljon aurinko paistaa suoraan sisään. Lehmän alkukantaisiin käyttäytymismalleihin kuuluu suoran auringonpaisteen välttäminen kuumalla ilmalla. Navetassakin se voi vältellä aurinkoisia paikkoja, vaikka viilennys olisi muuten hoidettu.”
Myös remonttikohteissa tarkastellaan navetan ympäristöä ja ilman luontaista liikkumista. Ratkaisuihin vaikuttavat muun muassa olemassa oleva ilmanvaihto, mahdollinen avattava seinäpinta-ala ja vaikkapa se, onko eläintiheyttä mahdollista pienentää kesällä.
Parhaat ratkaisut vaihtelevat tilakohtaisesti, ja investoinnit kannattaa suunnitella huolella ja tarvittaessa jaksottaa hankintoja.
”Esimerkiksi tuulettimien käytössä on tärkeää, että ne on asennettu oikeisiin kohtiin ja että ne tuottavat riittävän suuren ilmanvirtauksen. Tavoitteena on, että lehmät eivät vähennä makuuaikaa ja syöntiä lämpöstressin takia”, Puuri toteaa.
Investointien kannattavuutta lisää, jos laitteita voidaan käyttää muinakin kuin kuumina vuodenaikoina. Niiden avulla voidaan esimerkiksi parsia saada kuivatettua kostealla säällä.
Tuulettimien ohella yksi käytössä oleva viilennyskeino on eläinten kastelu lypsyasemalla tai ruokintakäytävällä.
”Tutkimuksissa on todettu, että pelkkä pintakastelu ei vielä riitä viilentämään, vaan turkin pitää kastua nahkaan asti. Veden haihtuminen on se mikä viilentää, joten kastelun pitää olla jaksottaista eikä jatkuvaa. Myös kastelun käyttöä pitää harkita aina tilakohtaisesti, sillä veden haihtuminen kasvattaa ilmankosteutta ja voi olla riski utareterveydelle, jos ilmanvaihto ei ole kunnossa”, Puuri sanoo.
- Osaston luetuimmat
