• Parsinavetta remontoitiin pihatoksi: ”Maltillisen hintalapun ansiosta saamme navetan kuitattua ennen eläkeikää”

    Annukka ja Lasse Salmelan lypsykarjatilalla tuotetaan maitoa aivan uudella innolla, kun tilan parsinavetta muutettiin yhden robotin pihatoksi.
    Tilaajalle
    Annukka ja Lasse Salmela sanovat hankkeen antaneen uutta intoa työhön.
    Annukka ja Lasse Salmela sanovat hankkeen antaneen uutta intoa työhön. Kuva: Anne Anttila
    Maatalous|Rakentaminen ja remontointi
    27.1.202615:00
    Anne Anttila
    Perho

    ”Olimme maidontuotannon suhteen siinä tilanteessa, että edessä oli joko navettainvestointi tai toiminnan ajaminen kokonaan alas”, perholainen Lasse Salmela paljastaa.

    Navetan muutostöitä puolsivat hyväkuntoiset rakennukset sekä kohtuullinen hintalappu. Lasse Salmela ja hänen puolisonsa Annukka ottivat Lassen kotitilan nimiinsä vuonna 2015.

    Ennen sukupolvenvaihdosta pariskunta luotsasi tilaa yhdessä Lassen vanhempien kanssa maatalousyhtymänä.

    ”Ajatuksissa kävi jopa kokonaan uuden pihaton rakennuttaminen. Luovuimme siitä, sillä kustannukset yhden robotin pihatossa olisivat nousseet liian korkeiksi.”

    Lasse Salmela

    ”Toimintaa kehitettiin ja askel kerrallaan myös laajennettiin. Yksi merkittävimmistä kehitysaskeleista ajoittuu vuoteen 2012, jolloin parsinavetta peruskorjattiin ja samalla myös laajennettiin. Tämän myötä navettaan saatiin yhteensä 52 parsipaikkaa", Lasse Salmela kertaa.

    Vuonna 2015 tilalle hankittiin myös automaattinen ruokintajärjestelmä ja samalla rehuvarastoihin tehtiin kuusi uutta parsipaikkaa.

    ”Saimme hyvät lähtöasetelmat, mutta mukana pysyminen vaatii jatkuvaa kehitystä. Myöskään työssä jaksamista ei kannata aliarvioida, joten halusimme helpottaa myös omaa työnkuvaa.”

    Vanha parsinavetta muuttui kolmiriviseksi pihatoksi. 500 neliön laajennusosa pitää sisällään 42 parsipaikkaa, lypsyrobotin sekä lantarobotin telakan.
    Vanha parsinavetta muuttui kolmiriviseksi pihatoksi. 500 neliön laajennusosa pitää sisällään 42 parsipaikkaa, lypsyrobotin sekä lantarobotin telakan. Kuva: Anne Anttila

    Tilalla puhaltavat nyt uudet tuulet, kun vuoden 2025 heinäkuussa siirryttiin robottilypsyyn.

    ”Olihan se hieno hetki ja omalla tavallaan myös uuden alku. Olimme suunnitelleet muutosta pitkään ja vuonna 2022 ajatuksissa kävi jopa kokonaan uuden pihaton rakennuttaminen. Luovuimme siitä, sillä kustannukset yhden robotin pihatossa olisivat nousseet liian korkeiksi. Väläyttelimme mielessä myös kahden robotin yksikköä, mutta jarrua löi kova hintalappu, eikä myöskään peltoala olisi riittänyt.”

    Vuosi 2024 oli kuitenkin käänteentekevä, kun ajatus navettainvestoinnista nousi uudelleen pienen tauon jälkeen.

    ”Viime vuoden huhtikuussa iskimme niin sanotusti kuokan maahan ja kolme kuukautta myöhemmin käynnistimme lypsyrobotin. Muutostyöt etenivät hyvin, vaikka oma jännitysnäytelmänsä oli tietenkin niin sanottu muutosvaihe. Siirtymävaihetta helpotti kuitenkin päätös, että laajennusosa tehdään heti alkuunsa täysin valmiiksi. Näin säästyimme ylimääräisiltä järjestelyiltä ja myös robotille siirtyminen oli sekä ihmisille että lehmille vaivattomampaa”, Salmelat kuvailevat.

    Tilan nuorkarjalle, mukaan lukien pikkuvasikoille on rakennettu laakasiilon kylkeen ajan mukaiset tilat.
    Tilan nuorkarjalle, mukaan lukien pikkuvasikoille on rakennettu laakasiilon kylkeen ajan mukaiset tilat. Kuva: Anne Anttila

    Parsinavetan muuttaminen kolmiriviseksi pihatoksi oli Salmeloiden mukaan hyvin varteen otettava vaihtoehto uuden sijaan.

    ”Hintalappu on uuteen verrattuna paljon keveämpi. Meidän kohdalla kustannusarvioksi muodostui 709 000 euroa, joka sisälsi noin 500 neliön suuruisen laajennusosan, vanhan osan saneerauksen sekä kaikki koneet ja laitteet. Lisäksi on huomioitava, että vanhasta osasta purettiin kaikki pois, kalusteista ja ruokintapöydästä lähtien.”

    Hintalappua kevensi osaltaan myös se, että parsinavetta oli kunnoltaan hyvä ja esimerkiksi maitohuone oli täysin toimintakuntoinen.

    Muutostöiden jälkeen Salmelan tilan pihattoon tuli yhteensä 74 lehmäpaikkaa, joista 42 sijaitsee laajennusosassa.

    Umpilehmille on oma osasto, jonka paikkamäärä on 12.

    Lypsyrobotin ohella uuteen osaan sijoitettiin myös lantarobotin telakka. Ruokintapöytä sen sijaan on koko rakennuksen mittainen.

    ”Vanhalle puolelle rakennettiin 32 parsipaikkaa sekä muutettiin entinen sorkanhoitohuone poikimakarsinaksi”, Lasse Salmela kertoo.

    Muutostöissä huomioitiin myös mahdollinen laajennus ja tehtiin varaus toiselle lypsyrobotille.

    Parsinavetan muuttaminen pihatoksi oli hintalapultaan kohtuullinen.
    Parsinavetan muuttaminen pihatoksi oli hintalapultaan kohtuullinen.  Kuva: Anne Anttila

    Navetan laajennus ja muutos on osoittautunut jo lyhyessä ajassa kustannustehokkaaksi ratkaisuksi.

    ”Myös vuosittaiset huoltokustannukset ovat hyvin maltilliset”, yrittäjät kiittelevät.

    Parresta pihatoksi on kuitenkin projekti, jossa tarvitaan ennakoinnin ohella myös suunnitelmallisuutta.

    ”Kokemuksesta voin sanoa, että muutostöiden suunnitteluun kannattaa käyttää aikaa ja myös asiantuntijoiden apua. Unohtaa ei sovi myöskään omia visioita. Niistä kannattaa pitää kiinni ja huolehtia muutenkin, että langat pysyvät omissa käsissä”, Lasse Salmela sanoo.

    Muutostöiden perusta olivat vanhat rakennukset ja niiden huomioiminen suunnitelmissa.

    ”Navetan laajennus on eri asia kuin lisäsiiven rakentaminen omakotitaloon”, Salmelat muistuttavat.

    ”Viime vuoden huhtikuussa iskimme niin sanotusti kuokan maahan ja kolme kuukautta myöhemmin käynnistimme lypsyrobotin.”

    Lasse Salmela

    Pihatosta haluttiin mahdollisimman selkeä ja suoraviivainen.

    ”Kyselimme kokemuksia ja tutustuimme ainakin viiteentoista erilaiseen pihattoon. Yksikään reissu ei ollut turha. Lisäksi kun joukkoon niputtaa kokemukset myös omilta lomittajavuosilta, niin rakennusprojekti voitiin aloittaa kohtalaisen hyvällä tietomäärällä”, Lasse Salmela kertaa.

    Reilun puolen vuoden kokemuksella Salmelat ovat tyytyväisiä ratkaisuunsa.

    ”Laajennus on juuri sellainen kun halusimme. Tilat ovat väljät ja pohjaratkaisu toimiva. Halusimme navetan, jossa ei ole yhtään pilaria. Lisäksi automatiikka helpottaa työtä. Jos terveys vain säilyy, niin maltillisen hintalapun ansiosta saamme navetan kuitattua ennen eläkeikää”, pariskunta kertoo.

    He kiittävät onnistuneesta lopputuloksesta myös hyviä rakentajia.

    ”Meillä oli todella ammattitaitoiset timpurit. Navettarakentamisessa on erittäin tärkeää, että timpurilta löytyy ymmärrystä muun muassa eläinlogistiikasta.”

    Salmelan maitotila

    Perho

    Yrittäjät Annukka ja Lasse Salmela

    Sukupolvenvaihdos vuonna 2015

    Lehmiä 60, valtarotu holstein

    EKM-tuotos 12 000 kiloa, sataonnareita 4

    Peltoala 90 hehtaaria (sis.vuokramaat)

    Metsää noin 100 hehtaaria

    Tilan vahvuudet: monialaisuus, vahva perhetiimi

    Lisää aiheesta
    • Kaisa Honkaharju somettaa aktiivisesti maanviljelijän ja huippu-urheilijan arjesta.

      Urheilu | Kaisa on Suomen nopein maatilan emäntä

      Tilaajalle
    • Iso osa Kujansuun maitotilan töistä tehdään kolmen sukupolven voimin. Kuvassa tehotiimin ydinjoukko: vasemmalta Olli-Pekka Huttunen, Ritva Lilja, Elina Huttunen ja Marja Lilja.

      Maidontuotanto | Kolmen sukupolven pyörittämä maitotila selvisi yhdessä vaikeista ajoista: ”Odotukset pihaton suhteen ovat todella korkealla”

      Tilaajalle
    • Paikallisuus on tärkeää maitotilayrittäjille Päivi ja Jouni Kaustiselle (keskellä). Betonirakentamisesta vastaavat veteliläiset Ville Kalliokoski (vas.) ja Juha Palohuhta. Keskellä Kaustisten 15-vuotias poika Roope Kaustinen. Kirvesmies Raimo Harju on kaustislainen ja maataloustyöntekijä Sami Anttila (oik.) Vetelistä.

      Maatalousyrittäjät | Ensin varastot ja koneet, vasta lopuksi navetta – Kaustiset luottavat oman maakunnan osaajiin navettaprojektissa

      Tilaajalle
    Artikkelin aiheet
    pihatto
    parsinavetta
    Salmelan maitotila
    Annukka Salmela
    Lasse Salmela
    Suomalainen Maaseutu
    Karja
    Maitotila
    Lehmä
    Maanviljelijät
    Maatilat
    Rakentaminen & kiinteistöt
  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Kasvintuotanto | Pentti Heikura kasvatti perunoita turpeessa ja lannoitti ne tuhkalla – sato yllätti

      Tilaajalle
    • 2

      Maidontuotanto | Tuomas ja Ida-Maria Pietiläinen ostivat lopettavan tilan robotin ja koko karjan

      Tilaajalle
    • 3

      Kasvintuotanto | Biostimulantit kiinnostavat viljelijöitä

      Tilaajalle
    • 4

      Maatalouskoneet | Suomalainen ohjelmistoyhtiö teki kansainvälisen läpimurron

    • 5

      Maatalouskoneet | Suomessa valmistettu uutuuskone leikkaa ja kerää ruokoja rannoilla

      Tilaajalle
    • 6

      Energia | Neljännes Tapiolan maitotilan sähköstä tuotetaan omalla aurinkovoimalla

      Tilaajalle
    • 7

      Talous | Maatalouden energiaveron lisäpalautus maksetaan syyskuun lopussa

      Tilaajalle
  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Työtila valmiina. Myös sähköistys ja valaitus piti uusia.

    Koneviesti | Vanha rehuvarasto muuttui koneistustilaksi – projektissa hyödynnettiin kierrätysmateriaaleja

    Tilaajalle
  • Koneviesti | Lukijan idea: Aurinkokeräimet seinälle, niin lumi ei haittaa

  • Pressuhallilla konekalustolle saatiin lisää säilytystilaa.

    Koneviesti | Pressuhalli tarjoaa nopeasti pystytettävää säilytystilaa koneille ja laitteille – hallin käyttöikä vaikuttaa lopulliseen neliöhintaan

    Tilaajalle