Suomen Turkiseläinten Kasvattajain Liiton toiminnanjohtaja Marja Tiura kertoi valtuuskunnalle turkistuotannon tilanteesta. Kuva: Jaana Kankaanpää
MTK:n valtuuskunnassa tiukkaa keskustelua: pankkien heikko maatalousosaaminen uhkaa tilojen toimintaa
Maatalouden kannattavuuskriisi, pankkien puutteellinen maatalousosaaminen sekä tukijärjestelmien byrokratian ongelmat nousivat esiin MTK:n valtuuskunnan jäsenten puheenvuoroissa.Tilaajalle
MTK:n valtuuskunnan kaksipäiväinen kokous jatkui tänään Espoon Hanasaaressa. Kuva: Sanne KatainenMaatalouden surkea kannattavuus ja pankkien huono maatalousosaaminen, tukien maksuaikataulut, yksityisen maanomistajan oikeudet ja omaisuuden suoja sekä susien aiheuttamat ongelmat nousivat esiin MTK:n valtuuskunnassa tiistaina iltapäivällä ja keskiviikkoaamuna pidetyissä puheenvuoroissa.
Myös muun muassa nurmipeltojen tuista, ravitsemussuosituksista, hevosalan edunvalvonnasta ja huoltovarmuudesta käytettiin puheenvuoroja.
MTK-Pirkanmaan Tuula Ojasen mukaan pankkien maatalousosaaminen on kestämättömässä tilanteessa. Hänen mielestään MTK:n on vaadittava, että pankeilla on riittävä osaaminen, ja että ne eivät lisää byrokratiaa.
Ojanen mainitsi nimeltä OP-ryhmän. Sen viljelijöille teettämä vastuullisuusarviointi on muusta yritysmaailmasta kopioitu yhdeksänsivuinen patteristo, joka ei mitenkään sovi arvioimaan maatilan vastuullisuustyötä.
”Mitä MTK on tehnyt ja aikoo tehdä suomalaisen maatalouden rahoituksen parantamiseksi?” Ojanen kysyi valtuuskunnassa tiistaina.
Suomen Turkiseläinten Kasvattajain Liiton toiminnanjohtaja Marja Tiura otti myös kantaa pankkien rahoitustoimintaan. Hän toi tiistaina esiin, että maatalouden tavoin myös turkistarhauksella on vaikeuksia saada rahoitusta.
”Pankit määrittävät minkälaista yritystoimintaa Suomessa voi harjoittaa. Onko osaamista analysoida yritystoiminnan edellytyksiä?”
Sauli Joensuu MTK-Pohjois-Suomesta totesi, että tukimaksatusten aikataulu on täysin kestämätön ja monen tilan maksuvalmius on erittäin huono.
”Nykyiseen maksuaikatauluun ei suurin osa tiloista sopeudu jo pelkästään korkokulujen takia. Tukimaksatuksia on pystyttävä aikaistamaan. Onko syy niiden venymiseen joulukuulle se, että hakemuksiin voi tehdä muutoksia vielä lokakuussa?”
Joensuu otti esiin myös osakeyhtiömuotoisen maatilan sukupolvenvaihdokseen liittyvät ongelmat. Oy-tilalle vain yksi voi esimerkiksi saada nuoren viljelijän aloitustukea. ”Tilakoon kasvaessa olisi järkevää, että omistajia olisi enemmän. Sukupolvenvaihdoksien vähyydestä ollaan huolissaan ja oy-muotoiset tilat ovat tätä päivää. MTK:n on syytä tarttua aiheeseen.”
Tomi Ahonen Keski-Suomesta kyseenalaisti nurmipelloille maksettavat maataloustuet. Hän sai myös kannatusta esitykselleen. Kuva: Sanne KatainenValtuuskunnan jäsen Tomi Ahonen Keski-Suomesta nosti esiin Suomen nurmipellot.
”Suomessa on paljon nurmipeltoja, jotka nurmiviljelyssä, mutta ei edes yritetä tuottaa satoa. Onko tämä järkevää?” Ahonen kysyi MTK-valtuustolta.
Hänellä oli myös esitys:
”Esitän, että nurmisato ja nurmiviljely edellyttää tukien saamiseksi myös, että tilalla on tuotantoeläimiä.”
Ahonen sanoi tietävänsä, että hän ei esityksellään ystäviä valtuustosalissa saa.
Aihe näyttää puhuttaneen laajemminkin viljelijäkenttää. Ahonen sai esitykselleen useamman valtuutetun tukipuheenvuoron.
Etelä-Pohjanmaan Jaakko Isomäki kannatti Ahosen esitystä maataloustuen ohjaamisesta aktiiviviljelijöille. Nurmipeltojen tukien uudelleen ohjaamista kannatti niin ikään Keski-Pohjanmaan Atso Ala-Kopsala.
Ala-Kopsala otti kantaa myös peltojen kyntöaikoihin ja niiden tukivalvontaan:
”Tilat valitsevat itse, miten viljelevät. Kyntäminen tapahtuu olosuhteiden mukaan ‒ Pohjois-Suomen ja Etelä-Suomen viljelyolosuhteet ovat erilaiset.”
Pohjois-Savon valtuutettu Anni Heiskasella oli esitys karhu- ja susivahingoista maksettaviin korvauksiin: ”Jos korvaussummia ei pystytä nostamaan, omavastuu pitäisi sitten poistaa korvauksista.” Kuva: Sanne KatainenPohjois-Savon valtuutettu Anni Heiskanen puhui myös luonnonolosuhteiden muuttumisesta vuodesta toiseen.
”Vuonna 2023 talvi tuli aikaisin koko Suomeen eikä peltotukivalvontoja saatu ajoissa tehtyä. Tukipäätökset myöhästyivät.”
Sudet ja harjoitettu petopolitiikka tulivat esiin useammassa puheenvuorossa. Pekka Ahosen mielestä susien kannanhoidollista metsästystä tulee pitää jatkuvasti esillä. Nykyinen susimäärä verottaa hirviä ja kauriita. Koiria on mahdoton pistää metsästykseen mukaan.
Pohjois-Suomen MTK-liiton valtuutettu Hanna-Mari Kasurinen kysyi lomituspalvelujen toimivuudesta. Kuva: Sanne KatainenHanna-Mari Kasurinen toi terveiset pohjoisesta Suomesta, Lapista. Kasurinen oli huolissaan lomittajista, joita Pohjois-Suomessa on Kasurisen mukaan ollut heikosti saatavissa. Hän kysyi lomituksista vastaavalta Melalta, kuinka hyvin Melan mielestä lomittaja-alueiden uudistukset on toteutettu.
MTK sai järjestönä myös kiitosta valtuutetuilta. 10 vuotta MTK:n johtokuntaan kuulunut ja nyt viimeisessä valtuustossa mukana ollut Tero Ojala Etelä-Pohjanmaalta kehui MTK:n strategiaa toimivaksi. Järjestö on vahva yhteiskunnallinen vaikuttaja. Mutta:
”Missä on Sari Essayah, missä ministeri”, Ojala kaipasi maa- ja metsätalousministeriä MTK:n valtuuskunnan kokousvieraaksi.
Pohjois-Karjalan MTK-liiton Osmo Koponen esitti huolensa tilojen rahoituksesta ja investoinneista Itä-Suomessa itärajalla:
”Itä-Suomi elää pelon alla, samoin rahoittajat. Venäläinen on venäläinen, vaikka voissa paistaisi, mutta pelätä Venäjää ei saa”, Koponen siteerasi mummoaan.
Etelä-Savon Anne Nykänen esitti huolensa kotieläintilallisten ja viljelijöiden väsymisestä. Myös julkinen keskustelu on ollut raskasta kuultavaa maitotiloilla:
”Vain terve ja hyvinvoiva eläin tuottaa. Ei meidän pitäisi sitä erikseen todistaa.”
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
