Sukupolvenvaihdosten määrä romahtanut neljässä vuodessa reilusti alle puoleen

Maatilan pitoa jatkavien nuorten määrä on neljän viime vuoden aikana vuosi vuodelta laskenut. Viime vuonna aloitustukea saaneita nuoria viljeljöitä tai porotilallisia oli 208, kun vastaava määrä vuonna 2018 oli 470, Ruokaviraston tuoreet tilastot kertovat

Aloittavien viljelijöiden määrä kääntyi laskuun vuoden 2018 jälkeen, jolloin luopumistuki päättyi.

Ruokaviraston erityisasiantuntija Aulis Kuusela pohti asiaa jo syyskuussa MT:n haastattelussa. ”200 tuettua tilanpidon aloittamista ei ole riittävä määrä. Alkaako tuotanto vähentyä liikaa? Ollaanko jatkossa enää omavaraisia?” hän mietti.

Ruokaviraston tilastoissa näkyvät vain tuetut sukupolvenvaihdokset. Tilaston ulkopuolelle jäävät yli 41-vuotiaat jatkajat, mutta heitä Kuusela arvioi olevan suhteellisen vähän. Paljon enemmän on niitä, joilla yrittäjätulo jää aloitustuen ehtoijen mukaan liian pieneksi.

”Vanhemmilla on voinut olla vaikkapa 15 lehmää, 20 hehtaaria peltoa ja vähän metsää. Karjasta on luovuttu. Kun tila sitten myydään tai lahjoitetaan lapselle, jatkaja ei edes hae aloitustukea, koska yrittäjätulo todennäköisesti jää liian pieneksi.”

Tällaiset tilat jäävät usein sivutoimisesti kaupungista käsin hoidettaviksi tai niiden pellot vuokrataan aktiiviviljelijöille.

Paljonko jatkajia tiloille sitten pitäisi saada?

Tukia hakeneita tiloja oli viime vuonna noin 45 000.

”Jos ajatellaan, että muutaman vuoden päästä maatiloja on noin 35 000 ja yksi sukupolvi pitää maatilaa 40 vuotta, silloinkin sukupolvenvaihdoksia pitäisi tapahtua 800–900 vuodessa”, Kuusela pohti syyskuussa.

Viime vuoden lukemat ovat synkät myös navettainvestointien osalta.

Ely-keskukset myönsivät navettainvestointeihin avustusta alle 20 miljoonaa euroa, kun vuonna 2019 avustusta myönnettiin yli 60 miljoonaa euroa.

Rahoituksen sai viime vuonna noin 150 hanketta, kun parhaimmillaan on rahoitettu yli 300 hanketta vuodessa.

Viime vuonna rahoituksen saaneet navettainvestoinnit ovat myös keskimääräistä pienempiä.

Keskeisinä syinä navettainvestointien vähenemiseen ovat Ruokaviraston tiedotteen mukaan maatalouden kustannusten nousu ja Valion meijereiden käyttöönottamat maidon tuotantosopimukset.

Maatiloilla panostetaan nyt energiaan. Energiantuotantoinvestointien määrä jatkoi kasvuaan viime vuonna jo toista vuotta peräkkäin.

Ely-keskukset rahoittivat energiainvestointeja 31 miljoonalla eurolla, joka on kolminkertainen määrä verrattuna aiempiin vuosiin. Rahoituksen sai muun muassa 11 biokaasulaitoshanketta.

Vuosina 2015–2022 ely-keskukset ovat myöntäneet avustusta maatalouden investointeihin ja tilanpidon aloittamiseen lähes 900 miljoonaa euroa.

Eniten investointi- ja aloitustukia myönsivät Etelä-Pohjanmaan, Varsinais-Suomen, Pohjanmaan ja Pohjois-Pohjanmaan ely-keskukset, joiden alueella sijaitsee suurin osa Suomen maatiloista.

Kaikilla näillä alueilla sekä avustusten että korkotukilainojen määrät ylittivät 100 miljoonaa euroa vuosina 2015–2022.