
Kesälomalaiset toivovat usein pitkiä ja kuumia hellejaksoja, mutta lehmille täysin erilainen sää olisi optimaalisin.
Lehmälääkärit.com:n eläinlääkäri Virve Korhonen kertoo tuotantolehmille sopivan sään riippuvan paljon muustakin kuin pelkästään lämpötilasta.
”Tuuli viilentää eläimiä, kun taas suuri kosteus yhdistettynä korkeaan lämpötilaan alkaa nopeammin ahdistamaan lehmiä.”
Lehmien ympäristön lämpötila ei tulisi Korhosen mukaan nousta yli 25 asteen, vaan lämpötilan tulisi olla selvästi tätä alhaisempi.
”Tämä kevät ja alkukesä on ollut laiduntaville lehmille juuri hyvä, kun on ollut suhteellisen viileää”, eläinlääkäri naurahtaa.
”Suuri kosteus yhdistettynä korkeaan lämpötilaan alkaa nopeammin ahdistamaan lehmiä.”
Korhonen sanoo, että sade ei suoranaisesti haittaa lehmiä itseään, mutta lypsylehmille laitumen märkä makuualusta voi aiheuttaa esimerkiksi utaretulehduksia.
”Tämän takia lehmillä tulisi olla kuiva makuualusta, jolleivät ne pääse huonolla säällä navettaan.”
Lehmälle liian kuuman lämpötilan huomaa Korhosen mukaan eläimestä nopeasti, jollei se pääse varjoon tai muuten viilentymään.
”Ensin eläimen hengitystiheys alkaa kiihtymään. Mikäli liian korkea lämpötila jatkuu pitkään, lehmä alkaa läähättämään sekä kuolaamaan, mikä on jo vakavan hellestressin merkki”, hän avaa.
”Mikäli liian korkea lämpötila jatkuu pitkään, lehmä alkaa läähättämään sekä kuolaamaan.”
Laki edellyttää lypsylehmille suojaa epäsuotuisia sääoloja vastaan, jollei eläimiä voida ottaa sisälle navettaan tarvittaessa.
Maailmalla on olemassa myös isoja varjoja, joilla lehmille luodaan siirreltäviä varjopaikkoja.
”Eläin kärsii hellestressistä enenevässä määrin, mitä korkeampi lämpötila on. Jos kuitenkin huomaa lehmän kärsivän siitä, eläintä tulisi esimerkiksi kastella ja tarjota lisää vettä varjossa.”
Lehmät juovat normaalinakin päivänä kymmeniä litroja vettä, mutta kuumuus kasvattaa tarvetta noin 20–30 prosentilla.
”Lypsylehmä voi juoda jopa 200 litraa vettä hellepäivänä”, Korhonen kuvaa.
Paksukarvaiset rodut, kuten highlanderit, ovat Korhosen mukaan herkempiä lämmölle, minkä lisäksi eläimen väri vaikuttaa jonkin verran asiaan.
”Kuumilla alueilla sinällään saman rotuiset, paikalliset lehmät ovat sopeutuneet korkeampaan lämpötilaan, mitä autetaan myös erilaisilla viilennysratkaisuilla.”
Äkilliset helleaallot ovat vahingollisimpia lehmille, joista etenkin lypsylehmät ovat herkkiä lämmölle.
”Niiden pötsit tuottavat itsessään jo paljon enemmän lämpöä kuin nuorkarjalla.”
”Kiimat voivat näkyä lehmillä paremmin, kun on valoisampi ajanjakso.”
Kysyttäessä yöttömän yön vaikutuksia lehmien vuorokausirytmiin Korhonen uskoo asian vaikuttavan niihin melko vähän.
”Kiimat voivat näkyä lehmillä paremmin, kun on valoisampi ajanjakso.”
Keskikesän vaikutusten ollessa pieniä lehmä tarvitsee kuitenkin eläinlääkärin mukaan hämärän ajan levätäkseen.
”Navetoissa nämä valoisuusasiat on luonnollisesti mietitty ja laitettu kuntoon”, hän summaa.