Helle on lehmälle tukalampi paikka kuin ihmiselle, lämpöstressi voi alkaa jo 20 asteessa
Kuumuus vähentää syömistä ja maitomäärää, altistaa sairauksille ja voi heikentää hedelmällisyyttä.
Kovilla helteillä lehmät usein pysyvät mieluummin navetassa kuin menevät laitumelle. Kuva: Sanne KatainenMoni ihminen kärsii kuumuudesta, mutta lehmälle se on vielä pahempi asia. Jos ilma on kovin kosteaa, lehmän lämpöstressi voi alkaa jo +20 asteessa, maidontuotannon asiantuntija Linda Kurkioja ProAgria Etelä-Suomesta kertoo.
Lehmän normaali hengitystiheys on noin 30 kertaa minuutissa. Kun hengitystiheys nousee yli 45 kertaan minuutissa, se on jo selkeästi kohonnut ja voi kertoa lämpöstressistä.
Liian lämpimässä lehmä käyttää vähemmän aikaa makaamiseen ja seisoskelee enemmän. Syöminen ja märehtiminen vähenevät, mikä johtaa maitomäärän laskuun.
Lämpöstressistä kärsivä lehmä on alttiimpi sairauksille, kuten utaretulehduksille. Lisääntynyt seisoskelu rasittaa sorkkia ja altistaa sorkkasairauksille.
Myös normaali kiimakierto ja hedelmällisyys voivat heikentyä.
Lehmän ruuansulatus on varsinainen lämpögeneraattori. Mitä korkeatuottoisempi lehmä, sitä enemmän se tuottaa lämpöä ja sitä herkempi se on lämpöstressille. Silti myös ummessa olevat lehmät ja nuorkarja kärsivät kuumuudesta.
Kaikkein tärkeintä on huolehtia eläinten riittävästä vedensaannista.
Kurkioja toteaa, että uudemmissa navetoissa ilmanvaihtoa on mietitty jo rakentamisvaiheessa, esimerkiksi hormeilla ja avattavilla verhoseinillä. Monella on myös tehokkaasti ilmaa liikuttavia puhaltimia.
Vesisumua suihkuttavia laitteitakin käytetään. Niiden kanssa pitää kuitenkin olla tarkkana, Kurkioja korostaa. Kosteus suosii kaikenlaisten bakteerien elinoloja, joten ilmanvaihdon pitää olla kunnossa.
Vanhemmissa navetoissa ei auta kuin avata kaikki ovet ja ikkunat ja pyrkiä saamaan ilma liikkeelle.
Juomakuppien virtausnopeus kannattaa tarkistaa.
Kaikkein tärkeintä on huolehtia eläinten riittävästä vedensaannista, Kurkioja korostaa.
Korkeatuottoinen lehmä juo normaalisti noin 150 litraa vettä päivässä, helteillä enemmänkin.
Kun lämpötila nousee yli 20 asteen, 40 kiloa päivässä lypsävän lehmän veden tarve lisääntyy jopa 3 litraa jokaista astetta kohden.
Vettä pitää olla saatavilla tasaisesti, sillä kerralla lehmä ei voi juoda valtavia määriä. Lehmä juo mielellään 15–20 kertaa päivässä.
Kurkioja muistuttaa, että juomakuppien puhtaudesta pitää huolehtia. Niiden virtausnopeus kannattaa tarkistaa säännöllisesti, ettei satu yllätyksiä ja lehmä ei saakaan riittävästi vettä.
Laiduntavilla eläimillä tulisi olla ulkona varjopaikka.
Kuumina kesäpäivinä lehmät pysyvät mieluummin viileämmässä navetassa kuin menevät ulos laitumelle. Silloin laidunnus saattaa olla helpointa yöaikaan.
- Osaston luetuimmat
