Maanviljelijä Timo Setälä esittelee intoa puhkuen neljä vuotta sitten rakennettua kylmäilmakuivuria, jolla hän on kuivannut lähes kaikenlaisia massoja, viljoista kuminaan ja muihin erikoiskasveihin.
Läpimärkä olutpanimon mäski ei tahtonut kulkea sisälle kuivuriin eikä tulla pois edes kuljetussäkeistä, mutta sekin kuivattiin. Ei mäskin kuivaamisesta bisnestä tullut, sillä kosteusprosentti oli 80:n luokkaa, Setälä myhäilee. Erä olisi pitänyt ainakin puristaa kuivaksi ensin.
Setälä hankki vuonna 2019 pohjoispohjalaiselta Viljakkaalta merikonttiin tehdyn kylmäilmakuivurin prototyypin. Sen eteen rakennettiin sadan neliön aurinkokeräin.
”Aurinkokeräin maksoi nelisentuhatta euroa, nyt varmaan liki kymppitonnin”, Setälä toteaa.
Aurinkoisena loppukesän päivänä täysi satsi kuivuu päivässä. Kuuden metrin merikonttiin sopii 130 hehtoa kuivattavaa, mutta kuutionkin erä kyetään kuivaamaan.
Vieressä on vanha lämminilmakuivuri, jonka katolle on asennettu 7,5 kilowatin aurinkopaneelit. Tuotto riittää aurinkoisina päivinä kylmäilmakuivurille. ”Aika lähelle nollapäästöistä kuivausta päästään.”
Kuivumista seurataan kosteus- ja lämpötila-antureilla, minkä perusteella automatiikka ohjaa puhaltimia ja viljan kiertoa. Kontti on vinossa, mikä tehosta viljan kiertoa. Viljakerroksen paksuutta seurataan tasovahdeilla.
Tankopurkain siirtää massaa eteenpäin ja pitää kerrospaksuuden samana koko kontin matkalla sekä siirtää viljaa kolakuljettimelle. Massaa kierrätetään lämminilmakuivurin tapaan. Konttiin on saatu sopimaan myös esipuhdistin ja rikkaseula, mutta ne eivät ole aivan lämminilmakuivureissa käytettyjen tehoisia.
Haastatteluhetkellä kuivurissa oli kauran ja linssin seosta, jota Setälä kuivasi Pyhäjärvi-instituutin valkuaiskasvihankkeelle. Tavaraa oli vain reilu kuutio, mutta kuivauksessa ei ollut ongelmia, Setälä kertoo.
Setälä rakensi konttikuivuria varten aurinkokeräinen nelimetrisistä reikäpelleistä. Etelään suunnattua seinää on sata neliötä. Lattia on betonia. Keräin lämmittää kuivausilmaa helposti 10 astetta ja hyvissä oloissa jopa 15 astetta, Setälä kertoo.
Mustan reikäpellin eteen on asennettu muovi, jolloin tuuli ei heikennä keräimen tehoa.
Parannettavaakin aurinkokeräimessä on.
”Tekisin keräimen kuuden metrin pelleistä ja katosta hieman nykyistä loivemman, jolloin rakennus sopii väliaikaiseksi varastoksi”, Setälä miettii.
Miten kannattavaa kuivaus on?
Setälä miettii hetken.
”Tuskin tällaisella kuivurilla kannattaa pelkkää viljaa kuivata, mutta pienten erien erikoiskasveille, kuten aikaisin puitaville heinien siemenille ja kuminalle tämä sopii mainiosti.”
Idea merikonttiin sijoitetusta automatisoidusta kylmäilmakuivurista syntyi viisi vuotta sitten. Siihen saakka kylmäilmakuivurit olivat kiinteästi rakennuksiin asennettuja, kertoo Viljakas-kuivurin isä Jorma Marttila Siikalatvan Kestilästä.
Marttila kiinnostui kylmäilmakuivauksesta 1990-luvulla. Perinteinen laitteisto kaipasi kohennusta, sillä vilja piti saada kiertämään ja roskista puhtaaksi. Merikontti tuli mukaan vuonna 2018, kun mietittiin, miten kuivuria voisi siirtää ja sen saisi tuotteistettua.
Viljakas on valmistanut neljä automatisoitua konttikuivuria, josta kaksi on maatalouskäytössä. Kiinteitä malleja on käytössä useita, Marttila sanoo. Kontit ovat kuusimetrisiä. Kerralla voidaan kuivata kuutiosta kolmeentoista kuutioon.
Kuivaustehoa saa kasvatettua merkittävästi, kun tuloilma lämmitetään esimerkiksi aurinkokeräimellä tai hakekattilalla, Marttila sanoo. Automatiikka haistelee kuivumista ja ohjaa kuivuria sen mukaan. Etävalvontakin on mahdollista.
Uusiutuvat energialähteet ja hukkalämmön hyödyntäminen tarjoavat vaihtoehtoja, kun fossiilisesta energiasta halutaan päästä eroon, Marttila miettii.
Kuivurin hinnat ovat 70 000 eurosta ylöspäin. Konttikuivurin hankintaan voi saada investointitukea.
