

Hollannin pääministeri Mark Rutten keskustaoikeistolainen neljän puolueen hallituskoalitio repesi maahanmuuttoriitoihin. Maan suurinta oikeistoliberaalia VVD-puoluetta johtava Rutte yritti omiensa painostuksen vuoksi kiristää Hollannin maahanmuuttolinjaa. Hallituskumppanit eivät sitä nielleet.
Marraskuussa pidettävissä ennenaikaisissa parlamenttivaaleissa suuri mielenkiinto kohdistuu aluevaalit voittaneeseen BBB-puolueeseen (viljelijä- ja kansalaisliike), joka on nopeasti noussut Hollannin pettyneen maaseutuväestön suosikiksi.
”Meidän tavoitteemme on olla myös valtakunnallisesti maan suurin puolue, jolloin pääministerin paikka kuuluu meille”, BBB:n puheenjohtaja Erik Stegink sanoo MT:n haastattelussa.
Hän korostaa, että BBB ei ole vain viljelijöiden protestipuolue, vaan keskustaoikeistolainen liike ”kaikille niille kansalaisille, jotka haluavat muuttaa Hollantia paremmaksi”.
”Meidän puoluehallituksemme jäsen Wim Jaspers on ennustanut, että me pystymme valtakunnallisesti nousemaan vielä suuremmaksi kuin mitä me olimme aluevaaleissa”, Stegink sanoo ja muistuttaa, että BBB keräsi aluevaaleissa kuusi prosenttia Amsterdamin äänistä.

Hollannin kansantalouden kannalta keskeistä maataloutta ravistelevan typpikriisin ratkaisemisessa BBB haluaa tehdä täyskäännöksen.
Rutten kaatunut hallitus linjasi, että maan 50000 maatilasta noin joka neljännen pitää joko lopettaa toimintansa kokonaan tai muuttaa toimintatapoja radikaalisti, jotta typpipäästöt saadaan kestävälle tasolle.
Valtio tarjoutuu muiden muassa lunastamaan tilat, jotka sijaitsevat lähellä luonnonsuojelualueita ja joilla on suurimmat päästöt. Tämä sulkemisuhka koskee arviolta noin 3000 karjatilaa. Tilallisille on luvattu maksaa 120 prosenttia tilan arvosta, jos ne suostuvat lopettamaan tuotannon.
”Päätösvalta ongelman selättämisessä pitää palauttaa takaisin maataloustuottajille. Heillä pitää olla realistinen mahdollisuus vähentää päästöjä uusilla teknologisilla innovaatioilla niin, ettei ainoa vaihtoehto ole tilojen lunastaminen ja lopettaminen”, Stegink, joka on itse sikatilallinen, linjaa.
Hän tähdentää, että BBB on ”enemmän EU-myönteinen kuin EU-vastainen”. EU-komission hollantilaisen varapuheenjohtajan Frans Timmermansin siipien suojissa valmisteltuun vihreään siirtymään liike suhtautuu kuitenkin hyvin jyrkästi.
”Me vastustamme sitä yksiselitteisesti. Tunnustamme sekä ilmastonmuutoksen että luontokadon ja ymmärrämme, että niille pitää tehdä jotain. Mutta vastustamme epärealistista aikataulua ja sitä tapaa, jolla viljelijöihin ja myös muihin kansalaisiin kohdistetaan ennennäkemätön paine”, Stegink luettelee.
BBB:n vaalivoitto Hollannissa toisi uuden lisäkierteen myös ensi vuoden EU-vaalien kampanjointiin. Maatalous ja unohdetuksi itsensä kokevan eurooppalaisen maaseutuväestön tyytymättömyys nousisi entistä keskeisemmäksi vaaliteemaksi.
Hollantilaiset politiikan tutkijat eivät kuitenkaan ole täysin vakuuttuneita siitä, että nuori BBB-puolue pystyy lyhyellä varoitusajalla polkaisemaan käyntiin voitollisen vaalikampanjan.
Amsterdamin yliopiston professori Sarah de Lange arvioi Financial Timesissa, että maahanmuuttolinjaansa kiristänyt Rutten VVD on etulyöntiasemassa sekä suhteessa koalitiokumppaneihin että BBB:hen.
Oleellista on se, pystyykö VVD tällä kertaa lyömään Geert Wildersin johtaman jyrkän ulkomaalaisvastaisen vapauspuolueen.
Maahanmuutossa BBB on puheenjohtaja Steginkin mukaan kohtuullisen lähellä Rutten VVD:n kiristynyttä linjaa, vaikka puolueen perustaja ja ainoa kansanedustaja Caroline van der Plas on ilmoittanut, ettei BBB mahdu samaan hallitukseen VVD:n kanssa.
”Me emme missään tapauksessa ole äärioikeistolainen puolue. Olemme ennen muuta keskustalainen. Joissain asioissa kallistumme oikealle ja joissain olemme sosiaalisempia kuin sosialistit”, hän painottaa.