Alkuaikoina nurmisäilörehun osuus lypsykarjojen rehuissa oli yleensä noin 70 prosenttia ja maissisäilörehun 30 prosenttia, kertoo Kristiina Märs. Nyt maissisäilörehun osuus on kasvanut keskimäärin noin puoleen. Kuva: Tuulikki Viilo
Maissisäilörehu mullisti Viron maidontuotannon: Viljely moninkertaista Suomeen verrattuna
Nykyään käytännössä kaikkien keskisuurten ja suurten lypsykarjatilojen ruokintapöydiltä Virossa löytyy maissia.Tilaajalle
Maissisäilörehun tuotantokustannukset ovat alhaisemmat kuin nurmisäilörehun, sanoo Kristiina Märs. ”Yksi korjuu riittää, mikä säästää polttoainetta, työvoimakuluja ja aikaa.” Maissisäilörehua kuvassa vasemmalla. Kuva: Tuulikki ViiloLehmien ruokintapöydillä muutoksen näkee.
Maissisäilörehusta on tullut täkäläisten lypsylehmien perusevästä.
Nykyään käytännössä kaikkien keskisuurten ja suurten lypsykarjatilojen pelloilta Virossa löytyy maissia, kertoo virolainen säilörehuasiantuntija Kristiina Märs.
Viime vuonna maissia viljeltiin Virossa jo 15 045 hehtaarilla. Määrä on moninkertainen Suomeen verrattuna.
Märs puhui aiheesta Sustainable Silage -hankkeeseen liittyvässä tilaisuudessa Virossa. Hanke keskittyy kestävään ravinteiden hallintaan säilörehutuotannossa. Mukana hankkeessa ovat Viron lisäksi Suomi ja Latvia.
Suurin etu maissisäilörehussa on korkea sato, Märs sanoo. ”Keskimääräinen sato on 35 tonnia tuoretta vihermassaa per hehtaari.”
Maissisäilörehun energiapitoisuus on korkea. Moderneissa lajikkeissa on korkea tärkkelyspitoisuus ja sulavuus. Ne sopivat hyvin rehuihimme, Märs mainitsee.
”Lisäksi maissisäilörehun jälkeen voimme vielä kylvää samoille lohkoille syysvehnää.”
Muutos näkyy myös kohonneena maitotuotoksena, Märs mainitsee.
Maissiin luotetaan myös Halingan maitotilalla. Tila sijaitsee Loomsen kylässä Pärnun maakunnassa.
Maissisäilörehua viljellään yhteensä 650 hehtaarilla. ”Maissi on helppo ja kustannuksiltaan halvempi”, virkkoo isäntä Raul Peetson.
Totuus ei kuitenkaan ole niin yksinkertainen.
Korkein Märsin näkemä maissisäilörehun osuus rehusta on 72 prosenttia.
Kyseisen navetan lehmät lypsivät keskimäärin 43,2 litraa päivässä. Korkeat maissisäilörehupitoisuudet kuitenkin alentavat maidon rasvapitoisuutta, hän varoittaa.
Taustalla vaikuttaa maissin matala kuitupitoisuus.
Kyseisellä tilalla rasvaa oli maidossa keskimäärin 2,4 prosenttia. Vertailun vuoksi Suomessa tuotosseurannassa olevien karjojen maidon keskipitoisuus on 4,37 prosenttia.
Maidontuotannossa keskituotos on Virossa 10 628 kiloa, mikä on samaa luokkaa kuin Suomessa.
Maissin suosion kasvu liittyy osittain ilmastonmuutokseen, summaa ProAgrian nurmiasiantuntija Anu Ellä. Maissi sietää kuumuutta, kun taas nurmi kasvaa parhaiten viileämmissä oloissa.
Suomessa mahdollisuuksia maissin viljelyyn on erityisesti etelässä. Sielläkin maissille soveltuvien lohkojen määrä on rajallinen, Ellä muistuttaa.
Maissille varataan yleensä tilan parhaat lohkot, mutta juuri niissä menestyisivät monet muutkin kasvit.
Epävarmuus kerran korjattavan maissin kanssa on lisäksi suurempi: Kenelläkään ei mene kolmea niittoa säilörehusta pieleen, Ellä pohtii. Toisaalta maissi voi kuivina ja kuumina vuosina auttaa pelastamaan tilanteen.
Maissin käyttö on yleistynyt viimeisen 10 vuoden aikana rajusti. Kuva: Tuulikki ViiloMaissin hehkutus ei poista sitä, etteikö nurmi olisi yhä hyvin keskeisessä roolissa lypsykarjan ruokinnassa myös Virossa, Ellä huomauttaa.
Maissisäilörehun suosion kasvu voidaan nähdä tulevaisuudessa Suomessakin.
”Uskon, että maissi tulee yleistymään alueilla, joissa pellot soveltuvat maissin viljelyyn. Ilmastonmuutos pidentää kasvukautta ja lisää lämpöä, mutta ei poista Suomen valoisia alkukesän öitä”, Ellä aprikoi.
”En kuitenkaan usko, että se ohittaa nurmisäilörehua.”
Maissi on lyhyen päivän kasvi ja kasvaa siksi parhaiten Suomessa vasta loppukesällä. Virossa on kesällä pimeämpää jo aikaisemmin.
Yleensä kuiva-aineen osuus on noin 27-32 prosenttia. Tänä vuonna olosuhteet olivat otolliset, joten kuiva-ainetta saatiin tavallista enemmän, jopa 30-40 prosenttia. Kuva: Kristiina MärsKatsellessa taivaalle ymmärtää, miksi maissisäilörehu voi arveluttaa: Kun ainokainen korjuu tapahtuu syys-lokakuussa, riskitkin kasvavat.
Tänäkin lokakuisena viikonloppuna sataa, sataa ja sataa. Pellolle jääneet kasvustot riippuvat kosteudesta raskaina.
Maissisatoa olisi kuitenkin vielä korjaamatta. Maissi ei siedä kylmää erityisen hyvin.
Kristiina Märs on työskennellyt maatalouden parissa kuusi vuotta. Sinä aikana maissisäilörehun osuus lypsykarjojen ruokinnassa on kasvanut merkittävästi. Kuva: Kuldar KutsarJos vuosi on hyvin märkä, maissisäilörehun mykotoksiinipitoisuudet voivat myös nousta korkeiksi, Märs mainitsee.
Peltojen suojaaminen ulkopuolisilta herkuttelijoilta on lisäksi haastavaa.
Maissi maistuu niin peuroille, kurjille kuin villisioillekin.
Halingan maitotilalla juhlittiin Suomen Nato-jäsenyyttä: Tämä rakennus nimettiin tapahtuman kunniaksi Helsingiksi. Kuva: Tuulikki ViiloMaissilla on lehmien ruokinnassa myös kyseenalainen maine.
Kauhuesimerkki on mielikuva maissijauhoa, -pellettejä tai -lastuja mässyttävästä pihvikarjasta valtavissa feedlot-kasvattamoissa.
”Lehmä on märehtijä. Sellainen ravinto ei ole enää märehtijälle luontaista”, Ellä virkkoo.
Maissisäilörehua saava lehmä kyllä märehtii, mutta tarvitsee sen lisäksi jotakin muutakin.
Yhdistettynä laadukkaaseen nurmi- ja nurmipalkokasvisäilörehuun maissi sopii Ellän mukaan hyvin suomalaistenkin lehmien ruokintaan.
- Osaston luetuimmat
