• Parsinavetta osoittautui kriisivarmaksi ratkaisuksi – ”hyvin energiatehokas nykynavettoihin verrattuna”

    ”Robottinavetta on nykypäivää, mutta energiasyöppö se on.”
    50 lehmää on parsinavetassa aika maksimimäärä kahden ihmisen hoidettavaksi, Markku Kohtala sanoo.
    50 lehmää on parsinavetassa aika maksimimäärä kahden ihmisen hoidettavaksi, Markku Kohtala sanoo. Kuva: Johannes Tervo
    Maatalous|Maidontuotanto
    4.1.202308:30
    Satu Lehtonen

    ”Ihan hyvä vuosi oli taloudellisesti, parempi kuin pitkään aikaan.”

    Tällaiset kommentit ovat olleet viime aikoina harvassa, kun lannoitteiden, sähkön, polttoaineen, rehujen ja monen muun tuotantopanoksen hinnat ovat nousseet kuin vuorenjyrkänne.

    Teuvalainen maidontuottaja Markku Kohtala on kuitenkin ihan tyytyväinen. Hän sattui ostamaan tuotantopanokset hyvissä ajoin viime vuonna, alhaisten hintojen aikaan.

    Tai ei oikeastaan sattunut – kyse on tarkasta talouden suunnittelusta.

    ”Ostan aina tuotantopanokset vuoden etukäteen, halvimpaan aikaan. Niin nytkin, lannoitteet, siemenet, käärintäkalvot, hapot ja muut. Lisäksi hamstrasin polttoöljyä ennen kuin se kallistui.”

    Tilalla on vuoden loppuun saakka voimassa kadehdittavan edullinen neljän sentin sähkösopimus. Seuraavan neljän kuukauden ajan hinta on 14,7 senttiä.

    Maidon tuottajahinta on tänä vuonna noussut 40 prosenttia. ”Valiolle kiitos, se on osannut hommansa”, Kohtala sanoo.

    Mutta siis: tilan talous kiittää, kun tuotantopanokset on hankittu vanhalla hinnalla ja maidosta saatu uusi hinta.

    ”Valiolle kiitos, se on osannut hommansa.”

    Markku ja Minna Kohtalalla on vuonna 2007 rakennettu 46 lypsävän parsinavetta. Se on osoittautunut kriisinkestäväksi ratkaisuksi.

    "Tämä on hyvin energiatehokas nykynavettoihin verrattuna, vie vähän sähköä. Uusissa navetoissa robotti käy koko ajan, maidonjäähdytys pyörii jatkuvasti ja automaattiset ruokintalaitteet syövät sähköä.”

    Markku Kohtala kertoo tuttavastaan, jolla on yhden robotin navetta ja pörssisähkö. ”Kun minun sähkölaskuni oli parin sadan euron tietämissä, hänellä se oli pahimmillaan kolme ja puoli tonnia kuukaudessa.”

    Yksin sähkön hinta voi vetää tilan tuloksen pitkälle miinukselle. Jos lisäksi tuotantopanokset on hankittu kalliiseen aikaan, vitsit ovat vähissä.

    Kohtala toteaa, että hänellekin alkava vuosi on melkoinen arvoitus. ”Tuotantopanoksia tuskin tulevaisuudessa enää halvalla saa.”

    Kuiviketta karjalle.
    Kuiviketta karjalle. Kuva: Johannes Tervo

    Vaikka parsinavetta säästää sähköä, Kohtala ei kuitenkaan kehottaisi ketään sellaista rakentamaan. ”Nykylehmän paikka on pihatto ja robottilypsy on tätä päivää.”

    Parsinavetassa 50 lehmää on hänen mukaansa aika maksimimäärä kahden ihmisen hoidettavaksi.

    Tilan 80 peltohehtaarilta saadaan kaikki karjan käyttämä nurmirehu ja vilja.

    Pariskunta tekee tilan peltotyötkin pääosin itse. Rehunteossa on käytetty ulkopuolista niitto- ja karhotusapua ja viljan kuivatus hankitaan rahtina.

    ”Kahdestaan kun tehdään, niin tämä pyörii. Jos pitäisi käyttää paljon ulkopuolisia palveluja, talous ei sitä kestäisi.”

    Lisää aiheesta
    • Markku Kohtala jutusteli perjantaina ulkona jaloittelevien hiehojen kanssa.

      Maatalousyrittäjät | ”Mitä järkeä on tukea sellaista, mikä ei tuota mitään!” ‒ viljelijä pitää kotieläintilojen tukia irvokkaan monimutkaisina, sen sijaan ”pörriäisille” tukea saa helposti

      Tilaajalle
    • Raimo Isoaho kerää talteen maaseudun historiaa. Kotokutoisessa maaseutumuseossa on nähtävillä maidontuotannon kehitys, separaattoreista tähän päivään.

      Maatalousyrittäjät | ”Vaikka mies jättää viljelyn, viljely ei jätä miestä” – navetta antoi elannon ja elämälle tarkoituksen

    • Niina ja Tero Elgland käyttävät harkitusti asiantuntijoiden palveluita. ”Jättäydyimme pois karjantarkkailusta, sillä tuotoksen seurannan hoitaa mittaavat lypsimet.”

      Maidontuotanto | Helppohoitoinen ja toimiva parsinavetta tarjoaa hyvät raamit maidontuotannon harjoittamiseen

    • Maatalousyrittäjä Liisa Aholan navettalaajennus alkaa olla loppusuoralla. Lehmät ovat jo asettuneet kodiksi avaraan pihattoon.

      Rakentaminen | Navetan muuntaminen pihatoksi tuli uudisrakentamista halvemmaksi — ”Tilan kehityksen kannalta avautui sopiva sauma investoida”

    • Paulina ja Sami Koskenniemen tila on aivan Tornionjoen varressa Ruotsin näkyessä joen takana. He ovat tiivisti tekemisissä ruotsalaisten tuottajien kanssa. Ruotsissa maatalous ajettiin aikanaan alas, mutta nyt siellä on herätty ja panostukset maatalouteen ovat aivan toista kuin Suomessa.

      Maatalous | Pitkät etäisyydet syövät maatalouden kannattavuutta Lapissa ‒ ”Meille tulee vain ilmoitus hintojen nostosta rahtikustannusten vuoksi”

      Tilaajalle
    • Lapinlehmä Unelmayö on yksi monista Ylösjoen pihaton suomenkarjavasikoista. Rapsutuksia antamassa Siiri Lumme, joka pitää Ylösjoen tilaa yhdessä äitinsä Marjut Lumpeen kanssa.

      Luonteikas palkintovasikka innosti kasvattamaan suomenkarjaa – "Tämä on työtä, vapaa-aikaa ja harrastus"

    Artikkelin aiheet
    maidontuotanto
    parsinavetta
    energiatehokkuus
    maatalous
    Teuva
  • Mainos: Suomen Ajoneuvopantti Oy

    Lainaa traktoria vastaan – uusi mullistava rahoituspalvelu tarjoaa joustavuutta maatilan menoihin

  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Kasvintuotanto | Pentti Heikura kasvatti perunoita turpeessa ja lannoitti ne tuhkalla – sato yllätti

      Tilaajalle
    • 2

      Maidontuotanto | Tuomas ja Ida-Maria Pietiläinen ostivat lopettavan tilan robotin ja koko karjan

      Tilaajalle
    • 3

      Kasvintuotanto | Biostimulantit kiinnostavat viljelijöitä

      Tilaajalle
    • 4

      Maatalouskoneet | Suomalainen ohjelmistoyhtiö teki kansainvälisen läpimurron

    • 5

      Maatalouskoneet | Suomessa valmistettu uutuuskone leikkaa ja kerää ruokoja rannoilla

      Tilaajalle
    • 6

      Maidontuotanto | “Halusin, että lehmät jäisivät” – päätös, joka muutti Vakkamäen tilan suunnan

      Tilaajalle
    • 7

      Talous | Maatalouden energiaveron lisäpalautus maksetaan syyskuun lopussa

      Tilaajalle
  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Lypsyrobottien määrä kasvaa tiloilla. Viiden vuoden päästä robottitiloja ennustetaan olevan 1 800, kirjoittaa Erkki Holma. Kuvituskuva.
    Kolumni
    Erkki Holma

    Koneviesti | Maidon tuottaminen jää harvojen käsiin – ”Vaikka lypsy automatisoidaan, työmäärä ei paljoa vähene”

  • Veikko Jokitalo kehittää tilaansa talousosaajan silmin.

    Koneviesti | Talousmies maidontuottajana – Veikko Jokitalo panostaa talouden suunnitteluun ja arjen prosessien kehittämiseen

  • Koneviesti | Luken tutkimusnavetan uudistus vie lehmien ruokinnan uudelle tasolle

    Tilaajalle