Kun ollaan tekemisissä elävien eläinten kanssa, kaikkea on mahdotonta ennakoida, Markku Kohtala sanoo. Kuva: Johannes Tervo
”Mitä järkeä on tukea sellaista, mikä ei tuota mitään!” ‒ viljelijä pitää kotieläintilojen tukia irvokkaan monimutkaisina, sen sijaan ”pörriäisille” tukea saa helposti
Kotieläintiloilla tukijärjestelmä on suorastaan ahdistavan mutkikas, Markku Kohtala toteaa.Tilaajalle
Markku Kohtala jutusteli perjantaina ulkona jaloittelevien hiehojen kanssa. Kuva: Johannes Tervo”Aina, kun jostakin asiasta pitää maksaa tukea, asiat ovat menneet pieleen. On sitten kyse asumistuesta, toimeentulotuesta tai maataloustuesta.”
Näin sanoo teuvalainen maidontuottaja Markku Kohtala.
Maataloustuotteista pitäisi maksaa tuottajalle sellaista hintaa, ettei mitään tukia tarvittaisi, hän sanoo.
Tukia kuitenkin maksetaan, ja tukiviidakko tuntuu Kohtalasta koko ajan sakenevan. Kohta siitä ei saa selkoa kukaan.
”Jo pienellä tutustumisella uuteen ohjelmakauteen sai todeta, että kotieläintilat eivät ole suosiossa. Jos viljelet pörriäisille kukkia, tuki on runsasta ja olet tiettyjen ihmisten silmissä hyvä ihminen.”
Hölmöimpänä Kohtala pitää sitä, että tuottamatonta toimintaa tuetaan hänen mielestään avokätisemmin kuin ihmisravinnon tuottamista. Varsinkin nyt, kun maailman ruokaturva on kokenut kovia kolauksia.
Hän kertoo omasta ”hömppäkokeilustaan”.
”Kun lannoitteet kallistuivat, kylvin yhdelle heikosti tuottavalle lohkolle auringonkukkaa. Tiesin, ettei ohra antaisi sillä pellolla vastinetta lannoitekuluille.”
”Kävin kylvämässä, ja se oli siinä. Mitään muuta en kesällä sille tehnyt. Se ei kerennyt edes kunnolla kukkia, kun pakkanen tuli niin aikaisin.”
Sadonkorjuuvelvoitetta ei tuen ehtona ollut. Pelto ei antanut edes töitä pölyttäjille eikä tuottanut siemeniä, joita linnut olisivat voineet nokkia talvella.
Mitätön työmäärä ja vähäiset tuotantopanokset korvattiin yhteensä noin 800 euron tuella hehtaaria kohti. ”Mitä järkeä on tukea sellaista, mikä ei tuota mitään!” Kohtala puuskahtaa.
Hulluimmalta tuntuu, että hän olisi teoriassa voinut käyttää neljänneksen peltoalastaan tuottamattomaan ja hyvin tuettuun auringonkukkaviljelyyn. Teoriassa siis – maitotilalla pellot on toki käytettävä laadukkaan rehun viljelyyn, jotta lehmät pystyvät lypsämään hyvin ja pysyvät terveinä.
Ohran ja nurmen viljelystä rehuksi maksetaan paljon kehnommin kuin tuottamattoman kukkapellon, vaikka tuotantopanokset ovat aivan eri luokkaa, hän sanoo.
”Mitä järkeä on tukea sellaista, mikä ei tuota mitään!”
Kotieläintiloilla tukijärjestelmä on suorastaan ahdistavan mutkikas, Kohtala toteaa.
”Peltoviljelyssä voit valita tietyn toimenpiteen, esimerkiksi suojavyöhykkeen tai kukkapellon. Monivuotinen kasvi ei tarvitse kuin kylvön. Työ vähenee, ja toimenpide on myös selkeä: Tätä on niin ja niin monta aaria eikä tulkinnanvaraa ole.”
Kotieläintilalla eri hyvinvointitoimenpiteiden valinta lisää työtä ja stressiä, Kohtala sanoo.
Kun ollaan tekemisissä elävien eläinten kanssa, kaikkea on mahdotonta ennakoida.
”Voi esimerkiksi yhtäkkiä tulla hirveä vasikkaruuhka, johon et pysty vaikuttamaan. Jos tarkastus sattuu kohdalle juuri silloin, ei auta selittää, että eläimiä on pinta-alaan nähden liikaa vain hetken ajan. Sanktio tulee.”
Tarkastuksen pelko koputtaa takaraivossa koko ajan niin, että tukea tuovia toimenpiteitä ei ehkä uskalla edes valita, vaikka niiden ehtoja pystyisi toteuttamaan.
Toimenpiteiden valinnan mahdollisuus saattaa muutenkin olla teoreettinen. ”Esimerkiksi meidän navetta on rakennettu 2007 silloisten vaatimusten mukaan. En millään pysty noudattamaan vuoden 2022 tilavaatimuksia, kun navetan seinät eivät vaan anna periksi.”
”Kotieläintilalla eri hyvinvointitoimenpiteiden valinta lisää työtä ja stressiä.”
Kohtala toteaa, että nuorten houkuttelu alalle alkaa olla hankalaa.
”Kyllähän nuoret sen hoksaavat, että kun vanhemmat lopettavat viljelyn, heidän kannattaa ottaa vain pellot, vähentää työmäärää käyttämällä hyväksi kaikki suojavyöhyke- ja kukkapeltomahdollisuudet ja käydä sitten vieraalla töissä.”
”Minusta paras systeemi olisi, etten saisi tukia pellolle vaan tilalta poistuville maitolitroille. Se olisi hyvä kauppiaillekin: he myyvät pitkin kesää tavaraa maajusseille mutta saavat maksun vasta loppuvuodesta, kun tuet tulevat ja ostajilla on varaa maksaa.”
- Osaston luetuimmat
