”Maitoa ja proteiinia tarvitaan maailmalla”, Marjukka Mattio Kuva: Jaana Kankaanpää
Mikä määrä lehmiä on yhdelle tilalle tarpeeksi? Kohti Ruotsin lukuja mennään, Valio ennustaa
Maitosummitin paneeli haki avauksia 2030-luvun tuotannon näkymiin ja ruokasuositusten vaikutuksiin huoltovarmuudelle.TilaajalleSeinäjoki
Tilakohtainen lehmäluku on ollut jo vuosikymmeniä nousussa, eikä kehitykselle näy loppua. Kuva: Jaana KankaanpääSeinäjoella järjestetyn Maitosummit-tapahtuman paneelikeskustelu haki maamerkkejä 2030-luvun maidontuotannolle.
Maitoyrittäjät ry:n puheenjohtaja Juha Kantoniemi esitti kysymyksen riittävästä lehmäluvusta.
”Nykyinen lypsykarjan koko on kuudenkymmenen tienoilla, mitä se on ja mitä sen pitäisi olla 2030-luvun alkuvuosina?”
Lehmäluku yksistään ei Valion alkutuotanto- ja maidonhankintajohtaja Ulf Jahnssonin mukaan ole oleellisin asia, oleellista on se, minkälaisia tiloja osaamisineen tarvitaan 30-luvulla.
”Lähtökohtamme on, että oli tilakoko mikä tahansa ja sijaitsi tila missä tahansa, me noudamme maidon. Me elämme ja hengitämme maidosta.”
Rakennemuutos on Jahnssonin mukaan on kuitenkin tosiasia, ja lehmäluku menee kohti Ruotsin yli sadan pään karjaa. Vuonna 2030 Maitomäärä jäänee alle kahden miljardin litran.
Investointien, osaamisen ja työvoiman näkökohdat korostuvat niin ikään Hankkijan osastopäällikkö Teemu Seppälän ja HK Foodsin hallituksen puheenjohtaja Reijo Kiskolan mielestä jatkossa.
Myös MTK:n maitoasiamies Marjukka Mattio pitää lehmälukua tärkeämpänä tavoitella perhepohjaisen maidontuotannon vankkaa asemaa 2030-luvulla.
”Maidolla on huikeat mahdollisuudet. Maitoa ja proteiinia tarvitaan maailmalla.”
Maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikkö Pekka Pesonen muistutti, että tuotantoa ei tehdä tyhjiössä.
”Yhteiskunta ja teknologia muuttuvat samaan aikaan, mikä mahdollistaa eri vaihtoehtoja. Lehmälukuun ei kannata hirttäytyä.”
Poliittiset ohjausmekanismit ovat osoittautuneet ainakin osin tehottomiksi, mutta ne voivat Pesosen mukaan pahimmillaan jopa lopettaa koko tuotannon.
”Mikromanagerointi tukien suhteen on ollut käytössä ja se on epäonnistunut. Meillä on 126 eri tukimuotoa, yhtä paljon kuin Saksassa ja Ranskassa, mutta vain alle kymmenesosa niiden tukipaketista.”
”Jos tuotannossa mentäisiin mukaan tähän, Suomen omavaraisuus putoaisi kolmannekseen nykyisestä.”
Maidon kotimarkkinan tilanne tuskin muuttuu, tulevaisuuden kasvu on Jahnssonin mukaan viennissä.
”Valiolla on 150 kumppania ja hyviä hankkeita veturihankkeessa, jossa 100 miljoonan pitäisi tuottaa viennissä miljardi euroa. Veimme esimerkiksi Ruotsiin brändituotteita 180 miljoonan euron edestä viime vuonna.”
Kantoniemi kysyi paneelilta kotieläintuottajien huolista, kun uudet ruokasuositukset ovat kääntäneet keskustelun painotuksen kasvistuotteisiin.
”Mikä on tasapaino kasvistuotteiden ja kotieläintuotannon tuotteiden kesken?”
Pekka Pesonen näkee ruokastrategian ongelman siinä, jos suosituksiin otetaan mukaan kestävyys kapeasti tarkasteltuna.
”Pitää puhua kaikista kestävyyden edellytyksistä, ei vain tietyistä paloista.”
Itse ravitsemusosa on Pesosen mukaan jo tiedossa, mutta kestävyys ilman huoltovarmuuden huomioimista on virhe.
”Jos tuotannossa mentäisiin mukaan tähän, Suomen omavaraisuus putoaisi kolmannekseen nykyisestä.”
Kasvipainotteisuuden arvioidaan lisäävän siirtymää ulkomaisiin tuotteisiin, mikä olisi riski huoltovarmuudelle ja ruokaturvalle.
- Osaston luetuimmat
