Kylmyys ja sateet pilasivat rehuvehnän kaksosten karjatilalla Kuusamossa

Pitkäsen maalaisjuustolassa Kuusamossa eletään toista kurjaa kesää putkeen. On ollut niin kylmää ja sateista, että kylvöt myöhästyivät parilla viikolla. Turvepellot litisevät kuin täyteen imetyt pesusienet.

Maatilalla kylvettiin ensimmäistä kertaa rehuvehnää, mutta kokeilu epäonnistui, joten tilalle laitettiin juhannusviikolla kauraa.

Kaikkia peltoja ei ole päästy uudistamaan suunnitellusti.

”Ei ole ollut niin pitkää kuivaa jaksoa, että pellot olisivat kuivuneet ja että olisi saanut kerralla tehdä aina jonkin työvaiheen loppuun. Apulannatkin on levitetty kolmessa osassa”, viljelijä Jonna Pitkänen kertoo.

Hän otti tilan haltuunsa kaksoissiskonsa Janika Pitkäsen kanssa vuonna 2019 tehdyssä sukupolvenvaihdoksessa.

Pitkästen tilan lehmät pääsevät aitaukseen jaloittelemaan. Ne syövät säilörehua ympäri vuoden.  Kuva: Heikki Ketola

Kaiken kukkuraksi sateiden ja kylmyyden on ennustettu jatkuvan. Kaksosten isä Oiva Pitkänen ei muista 38-vuotisen viljelyhistoriansa aikana kahta yhtä märkää alkukesää putkeen.

Sen sijaan hän muistelee lukuisia lämpimiä kesiä, kun lapset lilluivat järvessä alvariinsa ja rehusadot onnistuivat.

Kolmikko tuumaa, että tarvittaisiin pidempi kuiva kausi, jotta turvepelloille päästäisiin rehuntekoon.

”Viime vuoden syksyllä oli erikoisen lämmin eli silloin olisi hyvin voinut toista tai kolmatta satoa kerätä, jos olisi arvannut apulannat levittää”, Janika pohtii. Silloinkin tosin ensimmäiset kylvöt myöhästyivät.

Nähtäväksi jää, millä aikataululla rehut saadaan tänä vuonna talteen. Jos huonosti käy, rehun laatu sekä tilan omavaraisuus säilörehun suhteen kärsivät, mikä taas heikentää tuotosta.

Tilalla asustaa satapäinen karja, josta puolet on lypsäviä. Lypsyn hoitaa robotti. Rehupellot sijaitsevat hajallaan. Kauimmaiselle peltotilkulle on matkaa 18 kilometriä.

Pitkäsen maalaisjuustolassa pyritään hoitamaan kylvöt ennen juhannusta ja juhannuksen aikaan huolletaan rehuntekovehkeitä. Kuva: Heikki Ketola

Pitkäsen maalaisjuustolassa EU:n ennallistamisasetus herättää huolta. Pohjoinen tila on riippuvainen suopelloistaan, joten niiden ennallistaminen luonnontilaisiksi tarkoittaisi toiminnan lopettamista.

”Viljelijöitä pidetään löysässä hirressä, kun ei tiedetä, millaisia kansallisia poikkeamia asetukseen sallitaan”, Oiva toteaa siteeraten taannoin lukemaansa lehtiotsikkoa.

Hänen mielestään poliitikot eivät ymmärrä ruokaturvan tärkeyttä. Kuivina kesinä turvepellot ovat pelastus, kun ne sitovat vettä ja tuottavat satoa.

Pohjoisessa ja itäisessä Suomessa maatilojen määrä vähenee vauhdilla.

Kolmikon mukaan Kuusamon seudulla on enää parisenkymmentä maitotilaa ja muutama lihatila. Se on murto-osa siitä, mitä 1970-luvulla oli. Tilojen mukana katoavat työpaikat ja elinvoimaisuus.

Pitkäsen maalaisjuustola on tunnettu tilalla valmistettavista, palkituista jugurteistaan, joista erikoisin on kuusenkerkällä maustettu jugurtti. Kerkkää tuottajat ostavat paikallisilta kerääjiltä.